Jaakko Laakso arvioi voimasuhteiden muuttuneen:
– Siinä ei ole ainoatakaan kriittistä huomiota Suomen Nato-jäsenyydestä, toteaa eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jaakko Laakso (vas.) uudesta turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta.
– Kun ulkopuolinen lukee tämän selonteon, ainoaksi kysymykseksi jää, että jos kerran Nato on näin hyvä, tarpeellinen ja välttämätön organisaatio, joka lisää vakautta ja turvallisuutta, niin miksi Suomi ei päätä liittyä jäseneksi.
Selonteon Nato-myönteisyys heijastaa hänen mukaansa muuttuneita poliittisia voimasuhteita.
– Niillä, jotka haluavat liittää Suomen Naton jäseneksi, on tällä hetkellä aloite.
Laakson mukaan selonteon sisällössä näkyy erityisesti Erkki Tuomiojan (sd.) poissaolo sen valmistelusta. Tuomioja oli ulkoministerinä valmistelemassa kahta edellistä selontekoa.
– Valitettavasti presidentti Tarja Halonen ja hänen avustajansa eivät ole kyenneet paikkaamaan tätä poissaoloa.
Halonen sanoi valtiopäivien avajaispuheessaan, että selonteko ei tuo Nato-jäsenyyttä yhtään lähemmäs eikä siirrä sitä kauemmas. Laakson mielestä presidentin kanta oli hyvä ja selventävä, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että selonteossa sotilasliitto ja sen laajentuminen esitetään yksinomaan myönteisessä valossa.
Laakson mukaan selonteko jättää käsittelemättä useita Suomen kannalta keskeisiä turvallisuuspoliittisia kysymyksiä, kuten Yhdysvaltojen ohjuspuolustusjärjestelmän vaikutukset, Baltian maiden sotilaallisen lähentymisen Yhdysvaltojen kanssa sekä Venäjän kielteisen suhtautumisen Suomen Nato-jäsenyyteen.
Naton kollektiivista puolustusta koskevan viidennen käsittelyä Laakso pitää puutteellisena. Selonteossa se tulkitaan ainoastaan siten, että hyökkäyksen kohteeksi joutunut jäsenmaa saa toisilta jäsenmailta apua.
– Yhdysvaltojen lähtökohta on ollut jo useamman vuoden ajan se, että kollektiivisen puolustuksen käsite on laajentunut ja se koskee myös Naton operaatioita esimerkiksi Afganistanissa.
Selonteossa Suomeen ei arvioida kohdistuvan sotilaallista painostusta tai voimankäyttöä ilman, että se olisi osa laajempaa kansainvälistä konfliktia. Tätä arviota Laakso pitää oikeana.
– Siksi onkin selkeästi todettava, että Suomella on mahdollisuus pysyttäytyä tällaisen laajan Pohjois-Eurooppaa koskevan kriisin ulkopuolella vain, jos Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton. Liittoutuneena Suomella ei ole edes teoreettista mahdollisuutta siihen. Tämä tulisi kirjata selontekoon, Laakso vaatii.
uutiskirje 
