Valkeakosken valtuuston vasemmistoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen, prosessinhoitaja Harri Asikainen (vas.) on todella huolissaan kaupungintaloutta uhkaavista leikkauksista.
Säterin eli virallisemmin Kuitu Finland Oy:n konkurssi joulukuussa oli viimeinen iso niitti Valkeakoskea kalvavan työttömyyden kasvussa. Asikaiselta itseltään ja 330 muulta meni siinä työpaikka.
Kun Valkeakosken työttömyysaste kohosi Säterin konkurssin ja eräiden muiden yritysten hiipumisten myötä joulukuun alun kymmenestä prosentista tämänhetkiseen viiteentoista prosenttiin, huonontuneella tilanteella on välittömästi vaikutuksia kaupungin talouteen.
Valkeakoski on kuulunut 1990-luvun alun lamasta asti Pirkanmaan pahimpiin työttömyyskuntiin. Työttömyysprosentti on käynyt vain hetkellisesti 2000-luvun alussa alle kymmenen prosentin. Tammikuussa 2009 maan keskimääräinen työttömyysaste oli seitsemän prosenttia.
Työttömyys leikkaa
kaupungin budjettia
Asikainen sanoo, että työttömyys näkyy voimakkaasti kaupungin taloudessa.
– Kyllähän verotulot putoavat tänä vuonna useita miljoonia. Se tarkoittaa sitä, että nyt on jo annettu virkakunnalle ohjeet valmistella kahden prosentin leikkauksia joka hallinnonalalle, etenkin sosiaali- ja terveyspuolelle. Yksi koulu jo lakkautettiin, tosin vain vuodeksi. Mutta seuraavan koululautakunnan kokouksessa on jo sitten toisen koulun lakkauttaminen.
Asikainen sanoo, että puolueesta riippumatta Valkeakoskella on närästänyt se, että kaupunki unohdettiin hallituksen elvytyspaketissa.
– Kyllä kaukaa kiersi joka sentti Valkeakosken. Ei yhtään tullut tänne. Kuinka surkeasti täällä pitää mennä että valtiolta jotain sympatiaa tulisi.
– Täällä hämmästellään suuresti, että valtiovalta ei elvytysrahaa tänne laittanut. Pohjautuuko se siihen, että täällä on vääränlaisia äänestäjiä.
Kaupunginvaltuuston ja liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsen, talonmies-vahtimestari Timo Villberg (vas.) on tuohtunut valtiovallan välinpitämättömyydestä Valkeakoskea kohtaan.
Villberg kertoo närkästyneenä olleensa äskettäin tilaisuudessa, jossa hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) oli kiertänyt vastauksissaan Valkeakoskea koskevat polttavat ongelmat kehumalla Valkeakosken kauneutta. Samassa tilaisuudessa Julkisten- ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori (sd.) oli myötäillyt Kiviniemeä sanomalla, ettei kansainvälinen omistus suomalaisyhtiöissä ei ole välttämättä pahasta.
– Valkeakoskella on tässä tilanteessa ihan turha tulla vakuuttamaan rivikansalaiselle, että kuituosakeyhtiön kansainvälisyys olisi ollut hyvä asia. Tässä kaupungissa on nähty pelkästään niitä nurjia puolia kansainvälisestä omistamisesta, Villberg sanoo.
Kriisi ajaa puolueet
yhteistyöhön
Asikainen ja Villberg arvioivat, että Valkeakoski joutuu nostamaan ensi vuonna veroprosenttiaan (18,75) kokonaisella prosentilla.
Villberg sanoo, ettei muita keinoja ole.
– Vaikeassa tilanteessa ollaan leikkausten suhteen, kun toistakymmentä vuotta on jo höylätty, säästetty ja nuukailtu. Mutta jostain se hillo on sinne pullan sisään saatava. Veron nosto on nyt pakko. Kaikki muut keinot ovat sellaisia hyppysellisiä. Ja kun se loikka on kerralla sen kokoinen, että siitä tulee kerralla jotain rahaa, niin korotuksesta on jotain hyötyä.
Valkeakoskella oli vielä viime valtuustokaudella vasemmistoenemmistö.
Asikainen ja Villberg naurahtavat kuivasti kysymykselle vasemmistoyhteistyöstä.
Asikaisen mukaan vasemmistoenemmistöllä ei ollut käytännön yhteistyön kannalta mitään merkitystä. Yhteistyötä ei juuri ollut.
Kyynikko voisi sanoa, että näkyvintä yhteistyötä oli se, että yksi edustaja loikkasi sosiaalidemokraateista Vasemmistoliittoon.
– Nyt voisi olla jonkun verran näkymiä paremmasta yhteistyöstä, mutta tämä on nyt vain semmoinen tuntuma. Pian se nähdään tässä kevään mittaan, kun näitä päätöksiä oikein tehdään. Henki tuntuu nyt kuitenkin hieman paremmalta, Asikainen arvioi.
Villberg on samoilla linjoilla:
– Syynä yhteistyön puutteelle oli valitettavasti se, että puuttui tarpeeksi iso kriisi. Ei ole ollut kahtena edellisenä valtuustokautena riittävän suurta kriisiä, että oltaisiin oltu pakon edessä. Ilmeisesti pakon edessä oleminen on nykypäivänä ainoa syy, joka saa vasemmistoyhteistyön liikkeelle.
Villberg näkee Valkeakoskella jopa yhteistyöhakuisuutta yli puoluerajojen.
– Yhteistyöhakuisuutta on nyt olemassa, muillakin. Useimmilla on näkemys, ettei tästä mikään ryhmäkään yksistään selviä.
lehti 