Venäjän presidentti Dmitri Medvedev nosti Suomen-vierailullaan jälleen esiin maan jo joulukuussa Helsingin Etyj-kokouksessa esittelemän turvallisuusaloitteen. Joulun alla aika yleisellä tasolla liikkuva ehdotus ei saanut vastakaikua muilta Helsingin kokouksen osanottajilta eikä siitä sen jälkeen ole juuri puhuttu.
Venäjän aloitetta ei joulukuussa otettu vakavasti. Muiden maiden suhtautumiseen vaikutti ehkä vielä viime kesän Georgian kriisin jälkimainingit.
Helsinki plus -nimen nyt saanut esitys on kuitenkin mielenkiintoinen avaus. Sitä ei pitäisi ilman perusteellista pohdiskelua heti hylätä Euroopan unionissakaan.
Ehdotus osoittaa osaltaan Venäjän halukkuuden olla mukana, kun muut Euroopan maat yhdessä Pohjois-Amerikan valtioiden ja erityisesti Yhdysvaltojen kanssa ryhtyvät rakentamaan tulevaisuuden turvallisuusarkkitehtuuria.
Kun Venäjä kutsuu kaikki euroatlanttisella alueella toimivat valtiot ja turvallisuusorganisaatiot ponnistelemaan selkeän ja kaikille osapuolille samanlaiset säännökset sisältävän sopimuksen puolesta, niin muotoilusta on tulkittavissa, että maa on liennyttänyt asennettaan myös sotilasliitto Natoon.
Osaltaan Medvedevin ehdotus kertoo myös vallalla olevasta maailmanpoliittisesta suojasäästä, minkä syntymiseen on vaikuttanut ennen muuta Barack Obaman valinta Yhdysvaltojen uudeksi presidentiksi.
Taustalla on tietysti myös sotilaspoliittisia syitä. Jos uusi tehokkaampi turvallisuuspoliittinen yhteistyö toteutuu, niin Yhdysvallat voi luopua Puolaan ja Tšekkiin suunnitellun ohjuspuolustusjärjestelmän rakentamisesta. Venäjä kokee ohjusjärjestelmän uhaksi itselleen. Käynnissä ovat myös neuvottelut Venäjän ja Yhdysvaltain välillä strategisten ydinohjusten vähentämiseksi.
Medvedev vihjasi, että Suomi voisi toimia – kuten 1975 Etyk-kokouksessa – aloitteentekijänä ja uuden vuosisadan Helsinki -huippukokouksen isäntänä. Suomella ei EU:n jäsenenä enää kuitenkaan ole samanlaista toimijan roolia kuin oli vielä Urho Kekkosen aikana 70-luvulla. Aloitteen toteutuminen onkin monen mutkan takana ja päätökset tehdään EU-tasolla, jossa varsin hyvin tiedetään, että taustalla on myös Venäjän halu saada paremmat poliittiset asemat vaikuttaa Euroopan turvallisuuskehitykseen.
Tarkoitushakuista
Ylen MOT nosti maanantaina jälleen esiin puolueiden rahoituksen. Asiallisessa ohjelmassa käytiin läpi lähes koko puoluekenttä. Edelleenkään puolueet eivät kerro avoimesti kaikkia rahalähteitään. Esimerkiksi kokoomus vaikenee yhä yritysrahoituksestaan. Keskustakin pyörittää erilaisia säätiöitä ja peittää miljoonien hankinnan korttibisneksen taakse. Demarit taas saavat ay-liikkeeltä reilut 400 000 euroa ja Vasemmistoliittokin 50 000 euroa.
Itse ohjelma oli tasapuolinen puolueita kohtaan, mutta mitä tekee Ylen uutiset? Koko päivän se toitottaa, kuinka ay-liitot vetävät vasemmiston vaalivankkureita. Ammattiliitoista tehdään konnia ja vasemmistopuolueista moraalittomia tukirahan saajia. Kokoomuksen ja keskustan rahanpyörityksestä taas ei mainita halaistua sanaa. Voisikohan tuota kutsua tarkoitushakuiseksi tiedonvälitykseksi?
uutiskirje 