Viikon kysymys
Kansainvälisessä taloudessa on havaittu toipumisen merkkejä. Euroalueen suurista maista Saksan ja Ranskan tuotanto kasvaa. Saksan teollisuuden uudet tilaukset ovat nousussa. Saksan kehitykseen viitaten monet uskovat, että Suomikin toipuisi ennakoitua ripeämmin äkkijyrkästä syöksystään.
Kulkeeko Suomen talous siis v-käyrällä, ekonomisti Olli Koski SAK:sta?
– Pidän epätodennäköisenä jyrkkää v-käyrää, vaikka se olisikin hyvä vaihtoehto. Todennäköisempi vaihtoehto on u-käyrä. On tultu nopeasti alas, mutta nousu ylös ei tule olemaan yhtä nopea. Keskeisenä syynä ovat metsäteollisuuden rakenteelliset ongelmat. Suljettuja tehtaita ei avata uudelleen, ja tällaisilla paikkakunnilla on vaikea löytää ihmiselle korvaavaa, yhtä tuottavaa työtä samalla vauhdilla kuin tehtaita pistettiin kiinni.
Eikö Suomenkin nousu jyrkkene, jos Saksan talous pääsee vauhtiin?
– Kieltämättä Saksan tilanne herättää toivoa ja vielä kovempi kasvu on ollut Japanissa, joka myös on vientivetoinen maa. Näyttää siltä, että talouden supistuminen on ohi, ollaan keskimäärin nollakasvussa, ja siitä lähdetään ylöspäin. Kyllä se apua Suomelle antaa, vaikka omista luvuistamme ei voi nähdä, että alamäki olisi päättynyt. Varmaan kolmannella neljänneksellä tuotanto ei enää supistu Suomessakaan. Romahdus on ohi, mutta meidän tuotantomme on supistunut vuoden 2005 tasolle. Sieltä nousu takaisin huipulle vie enemmän aikaa kuin romahtaminen.
Minkä verran Suomi voi omin voimin auttaa kasvuun pääsyä?
– Jonkin verran voidaan vaikuttaa, mutta nyt on esimerkiksi supistettu aktiivisen työvoimapolitiikan määrää, mikä ei ole järkevää. Se ansaitsisi lisää rahaa, jotta ei päästettäisi ihmisiä passivoitumaan, vaan tarjottaisiin koulutusta tai työmahdollisuuksia. Talouspolitiikan virityksellä on merkitystä. Kun vientikysyntä on romahtanut, sitä voitaisiin jonkin verran korvata lisäämällä julkista kysyntää. Elvytysvaraa ei ole käytetty kovinkaan paljon ja lisäksi aktiivinen työvoimapolitiikka on laiminlyöty.
Päästäänkö entiselle kasvu-uralle?
– Ikääntyvän väestön ongelma vaikuttaa rajoittaa enenevästi kasvua. Lisänä ovat julkisen talouden pulmat. Kun taloutta on pakko ruveta tasapainottamaan, se vaatinee verotuksen kiristämistä, millä voi olla talouskasvua heikentäviä vaikutuksia. Nämäkin tekijät puhuvat sen puolesta, että u-käyrä on todennäköisempi kuin v-käyrä.
– Haasteet ovat melkoiset. Pitäisi keksiä uusia vientitulojen lähteitä. En ole tässä suhteessa mikään pessimisti enkä heitä kirvestä kaivoon, vaikka metsäteollisuuden ongelmat ovat nyt suuria. Suomalaisen insinöörin perusosaaminen on suorastaan legendaarista, ja ainahan on keksitty jotakin vietävää.
Katsotaanko silloin esimerkiksi ympäristö- ja energiateknologian suuntaan?
– Kyllä, eikä kyse ole vain tuulimyllyistä, vaan mm. energiatehokkaista koneista ja voimansiirrosta, yhdyskuntatekniikasta, vedenpuhdistamoista ja liikennevälineistä. Kyllä tuulimyllytkin voivat olla tärkeitä.
uutiskirje 
