Taloudellisen laman koettelemassa Ukrainassa pidetään presidentinvaalit ensi tammikuun 17. päivänä. Vaalikamppailua johtaa entinen pääministeri ja Alueiden puolueen puheenjohtaja Viktor Janukovitš ja kakkosena on nykyinen pääministeri Julija Tymošenko. Seuraavat ehdokkaat ovat heistä kaukana.
Presidentti Viktor Juštšenkon gallupkannatus on noin neljä prosenttia. Presidentti ei kuitenkaan aio antautua. Hän on antanut asetuksen kansalaiskeskustelun aloittamisesta maan perustuslain uudistamiseksi.
Tämä on samalla Juštšenkon presidentinvaalikampanjaa, sillä perustuslakikeskustelussa hän aikoo osoittaa, että suuri osa Ukrainan poliittisista ja taloudellisista vaikeuksista johtuu huonosta perustuslaista, joka vaikeuttaa valtioelinten toimintaa.
Epäselvä vallanjako
Tiistaina Juštšenko kirjoitti puolalaisessa Polska The Times -lehdessä, että Ukraina on tällä hetkellä poikkeuksellisen vaikeassa poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa, joka aiheuttaa vaaran maan vakaudelle ja itsenäisyydelle. Taloudelliset vaikeudet, epätasapaino ja yleinen kriisi ovat Juštšenkon mukaan suurelta osin seurausta maan poliittisen eliitin kyvyttömyydestä hallita tehokkaasti.
Sisäpoliittisen tilanteen kärjistyminen maailmantalouden kriisin samaan aikaan pahentuessa on aiheuttanut bruttokansantuotteen laskun 22 prosentilla, inflaation kohoamisen, valuuttakurssien suuret vaihtelut ja ulkomaisen velan lisääntymisen. Ukraina ei ole pystynyt välttämään taloudellista katastrofia.
Juštšenkon mielestä perustuslain muuttaminen eliminoisi ristiriidat, jotka aiheuttivat ennakoimattomia ja ajattelemattomia muutoksia oranssikumouksen aikana vuonna 2004. Epäselvät vallan jakamisen periaatteet ovat saaneet aikaan konflikteja ja epästabilisoivat vallan käyttöä.
Nykyinen perustuslaki, joka oli tulosta poliittisesta kompromissista, vähensi kansalaisten valtaa ja lisäsi eliitin etuja. Nyt tarvitaan perustuslakia, joka tehokkaasti takaa kansalaisen vapaudet ja oikeudet. Tarvitaan perustuslakia, joka suojelee demokraattisia saavutuksia, jotka muuttivat maata oranssivallankumouksen jälkeen. Juštšenkon mukaan uudistetun perustuslain on oltava vapaan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan perusta.
Asetuksella määrätty keskustelu
Perustuslain uudistamisen ei pitäisi olla tämän tai tuon poliittisen voiman etujen mukainen. Olemassa olevan valtajärjestelmän muuttamisen pitäisi perustua poliittisoikeudellisiin tarpeisiin. Välttämättömyyttä aloittaa yhteiskunnallinen keskustelu osoittavat lukuisat epäonnistuneet yritykset saavuttaa tässä asiassa sopimus parlamenttiryhmien ja vallan elinten välillä.
Juštšenkoa vastustava ryhmä nimeltä ”Ukraina ilman Juštšenkoa” arvostelee ankarasti presidenttiä kansan manipuloimisyrityksestä. Sen mielestä asetuksella määrätty kansalaiskeskustelu on sitä.
Ryhmän mukaan Juštšenko haluaa itselleen kaiken vallan maassa. Luultavasti presidentti ei kuitenkaan usko voittavansa vaaleja kansalaiskeskustelua määräämällä. Keskustelu saattaa kuitenkin olla hyvä yritys lisätä Ukrainassa demokratiaa ja vahvistaa kansalaisoikeuksia, kun tuossa korruptoituneessa maassa muut keinot eivät tehoa.
Tietysti kriitikot voivat olla oikeassa siinä, että Juštšenko mielii luoda maahan jonkinlaisen valistuneen itsevaltiuden, jossa kansalaiset määrätään keskustelemaan tietyistä polttavista aiheista. Tämä ei kuitenkaan kuulosta kovin vaaralliselta, koska puhumisen vapauteen ei puututa.
uutiskirje 