”Sähköt palasivat!” Huuto raikuu vähän väliä Dominikaanisessa tasavallassa, jonka energiahuolto on sekä epäluotettavaa että kallista.
Los Calabazosin syrjäisessä vuoristokylässä kaikki on nyt toisin: sähköä riittää kellon ympäri. Ansio siitä kuuluu naiselle, joka tunnetaan nimellä Doña Esperanza (Rouva Toivo).
Aiemmin seudun miehet tekivät velkavankeudessa töitä muualla asuville maanomistajille ja kylä junnasi uneliaassa köyhyydessä. Doña Esperanzan kokoama naisryhmä herätti sen eloon ekomatkailun avulla.
Kaikki alkoi 1998, kun alueella hurrikaanituhoja korjaamassa ollut saksalainen insinööri toi kylään sata ”turistia”, jotka maksoivat dollarin uinnista Yaquejoessa.
– Kuulimme silloin ensi kerran sanan ekoturismi ja ansaitsimme sata taalaa sinä päivänä!, Doña Esperanza muistelee.
Niin syntyi Yaquen ääni -hanke, jonka ansiosta kylä on nyt omavarainen jopa sähköntuotannossa.
Perinteinen malli
hyödyttää niukasti
Dominikaanisen tasavallan matkailua on hallinnut all inclusive -malli, josta saadut verotulot muodostavat neljänneksen bruttokansantuotteesta. Maa on noussut Karibian johtavaksi matkailukohteeksi.
Lomakeskuksilla on kuitenkin niukalti yhteyksiä paikalliseen elämään. Työntekijöille maksetaan huonosti, ja yritykset tuovat ulkomailta väen johtotehtäviin.
All inclusive -lomakeskuksen tuottamasta sadasta dollarista jää paikkakunnalle ehkä vain yksi dollari, Solemar International -yhtiön ja Yhdysvaltain kehitysapuviraston konsultti Ashley Silver arvioi.
Los Calabazosin ekoturismihankkeen tuotto jää kylään ja sijoitetaan asukkaiden hyvinvoinnin kohentamiseen. Tuloista maksetaan esimerkiksi sairaala- ja hautauskuluja.
Doña Esperanzan mukaan tulot eivät kata kaikkia menoja, mutta uusia virityksiä kehitellään kylässä vierailevien kansalaisjärjestöihmisten kanssa.
Ensimmäinen yhteistyökumppani oli Pronatura-järjestö, joka auttoi rakentamaan vieraita palvelevan ravintolan. Plan Nagua taas pystytti ensimmäiset viisi mökkiä 1999.
Vesivoimala
kohensi oloja
– Vuonna 2000 tajusimme, että tarvitsemme sähköt, jos tänne alkaa tulla matkailijoita, Doña Esperanza sanoo.
Väitöskirjaansa kylässä valmistellut nuori saksalainen Claudia Hall tarjoutui avuksi, ja lopulta kylään pystytettiin vesivoimala muutamien ympäristörahastojen tuella.
YK:n kehitysrahaston UNDP:n raportti vuodelta 2006 kertoo kylän olojen kohentuneen monin tavoin. Jätteistä 80 prosenttia kierrätetään ja orgaaninen aines käytetään lannoitteeksi. Kulotus ja metsäkato ovat vähentyneet 90 prosenttia.
Maaltapako on kylässä pysähtynyt, ja asukkaita on jopa palannut.
– Olen onnellinen voidessani hoitaa ravintolaa ja mökkikylää täällä muiden naisten kanssa, vuosia Bonaon kaupungissa asunut Lina Batista kertoo.
Kotikylänsä valopuoliin hän lukee myös sen, että sähköä saa edullisesti ja katkoitta.
lehti 