Kamerunin baka-pygmit ovat raivoissaan hallituksen aikeista suojella maan kaakkoisosan sademetsiä.
– Jos puhutaan suojelusta, me bakat olemme parhaita suojelijoita. Olemme asuneet täällä aina, eikä metsä ole kadonnut. Suojelua vaativat ovat samaa sakkia, joka hakkaa joka päivä metsiämme, baka-pygmi Daniel Njanga sanoo lehtimajansa ulkopuolella.
Hallitus on jakanut noin 7 600 neliökilometrin kokoisen sademetsäalueen 23 hakkuulupa-alueeseen ja kolmeen kansallispuistoon. Hakkuuluvan haltijat on velvoitettu istuttamaan kymmenen puuta yhden kaadetun tilalle, mutta sääntöä rikotaan yleisesti.
Ihmisten pääsyä kansallispuistoon rajoitetaan, ja se koskee myös metsää kotinaan pitävää 30 000:ta baka-pygmiä.
– Otamme metsästä vain mitä tarvitsemme: hedelmiä, juuria, hunajaa ja lääkkeitä, Njangan vaimo Pauline Siembe kertoo.
”Riista tekee
hedelmälliseksi”
– Jos hallitus kieltää metsästyksen, se hävittää bakat sukupuuttoon. Riistan syöminen tekee baka-miehestä hedelmällisen. Ilman riistaa hän ei kykene saattamaan vaimoaan raskaaksi, Gilbert Ngwampiel sanoo.
Hänen mukaansa bakat metsästävät kestävästi. He jättävät naaraat ja poikaset rauhaan ja kaatavat vain uroksia.
– Emme voi lopettaa metsänhenki Jengin, kaiken elämän antajan, palvontaa. Jotta elämä jatkuisi, meidän pitää uhrata Jengille joka vuosi yksi norsu. Miten hallitus voi kieltää sen meiltä? Ngwampiel kysyy.
Bakat eivät kuitenkaan kerro, että hunajaa kerätessään he joutuvat kaatamaan puut ja Jengi-rituaalit ovat aito uhka alueen norsukannalle.
Kamerunin hallitus ja sen kumppani Maailman luonnonsäätiö WWF pyrkivät nyt totaalisuojelun sijasta löytämään ihmisläheisempiä menetelmiä.
Lepytelläkseen bakoja WWF nimesi sademetsäluonnon kestävää hyödyntämistä kartoittavan pilottihankkeen Jengi-projektiksi.
WWF yrittää taivutella baka-pygmit uhraamaan Jengille pienempiä eläimiä kuin elefantteja.
lehti 