Feng Danya opiskeli vieraita kieliä ja haaveili työpaikasta kasvavassa yrityksessä. Kansainvälinen talouskriisi pilasi kesällä valmistuneen nuoren naisen unelmat.
– Työskentelen italialaisessa herkkukaupassa ja yritän pitää englannintaitoani yllä satunnaisten ulkomaisten asiakkaiden kanssa. Muuta työtä en onnistunut saamaan, Feng kertoo.
Hän tulee toimeen kalliissa Pekingissä 137 euron kuukausipalkallaan, koska asuu vanhempiensa luona. Moni muu vastavalmistunut ei ole saanut töitä lainkaan.
Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemia paljasti syyskuussa, että valmistuneiden palkat ovat nyt samaa tasoa tai heikommat kuin siirtotyöläisillä. Tieto oli järkytys sekä nuorille että näiden vanhemmille.
Mitä järkeä
on ponnistella
– Mitä järkeä on ponnistella yliopistotutkinnon eteen, jos sillä pääsee siirtotyöläisen ansioille, liikkeenjohtoa opiskellut Wang Lefu nurisee.
Hän ei ole saanut mieleistään työtä ja pyrkii nyt jatkamaan opintojaan ulkomailla. Yrittäjävanhemmat pystyvät kustantamaan opinnot Britanniassa tai Australiassa.
Wang toivoo, että talouskriisi on ohi vuodessa ja hän voi palata hyvään työpaikkaan Kiinaan.
Moni kuitenkin epäilee, että Kiinan työttömyys oli kypsymässä jo ennen kriisiä eikä katoa äkkiä, vaikka maan talouskasvu hipoo yhä kahdeksaa prosenttia.
Virallinen työttömyysaste on noin neljä prosenttia, mutta luvusta puuttuu 150-miljoonainen liikkuva siirtotyövoima.
Vanhempien
säästöt menivät
Kun Kiinan tehtaiden tilauskannat alkoivat viime vuonna kutistua kansainvälisen kriisin takia, arviolta 20 miljoonaa siirtotyöläistä joutui palaamaan maalle.
Korkeakouluista valmistui tänä kesänä työmarkkinoille 6,1 miljoonaa nuorta. Se on puolisen miljoonaa enemmän kuin 2008, jolloin heistä työllistyi alle 70 prosenttia.
Nyt arvioidaan, että liki kaksi miljoonaa valmistunutta jää vaille työtä.
Lehtitietojen mukaan Kiinan vauraimmalla alueella Guangdongin maakunnassa valmistuneet ovat hakeneet jopa lapsenvahdin paikkoja tuloksetta. Työnantajat suosivat mieluummin maalaistyttöjä, joilla on alan kokemusta.
Monen akateemisen työttömän vanhemmat ovat sijoittaneet elinikäiset säästönsä ainoan lapsensa koulutukseen. He syyttävät hallitusta, joka on korostanut opiskelun merkitystä, muttei pysty tarjoamaan nuorille työtä.
Kiinan johto
huolissaan
Kiinan johto on kantanut tänä vuonna erityistä huolta akateemisesta työttömyydestä. Tiananmenin opiskelijalevottomuuksista tuli keväällä kuluneeksi 20 vuotta, ja kapinahengen pelättiin tarttuvan nuoriin.
Nyt nuorten toivotaan yksinkertaisesti madaltavan odotuksiaan.
– Valmistuneiden arvot muuttuvat kriisin seurauksena, sosiaaliministeri Yi Weimin vakuutti hiljan.
Kun Kiinan kansanarmeija aiemmin rekrytoi nuoria naisia lähinnä iän ja pituuden perusteella, nyt kriteereihin on lisätty puhetaito, taiteelliset kyvyt ja ulkonäkö.
Opiskelijoiden määrä kasvanut valtavasti
Kiinan johto alkoi houkutella nuoria yliopistoihin Aasiaa koetelleen talouskriisin jälkimainingeissa 1999. Tarkoitus oli, että koulutettu väki kiihdyttäisi kotimaista kulutusta ja helpottaisi vientiriippuvuutta.
Muutos oli nopea: 1980-luvulla korkeakouluihin hakeutui kolme prosenttia ikäluokasta, mutta nyt jo viidennes. Samaan aikaan Kiina ryhtyi kampeamaan tehdasteollisuuteen nojaavaa talouttaan tietotyöpohjalle.
Moni nuori opiskelee tietojenkäsittelyä, lakia tai kirjanpitoa, mutta kysyntää olisikin teknologian erityisaloilla. Finanssikriisi hidastaa yritysten kasvua. (IPS)
uutiskirje 
