Olennainen, ja paljon keskusteltu tosiasia on se, että ei ole mitään pitävää näyttöä siitä, että masennus sinänsä sairautena olisi yleistynyt Suomessa tai muuallakaan maailmassa.
– Ajankohtainen huolen aihe tulee siitä, että vaikka sairaus ei lisäänny, niin työkyvyttömyys lisääntyy, toteaa masennuspesäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävään Masto-hankkeen pääsihteeri, dosentti Teija Honkonen.
SAK:n STTK:n ja Akavan tutkijaseminaarissa torstaina esitelmöinyt Honkonen muistutti masennuksen olevan sairautena tavallinen. Se koskettaa jollakin tavalla lähes jokaista suomalaista jossain kohtaa elämässä.
Sairaus aikaisempaa
vakavammaksi
Joka viides suomalainen potee jossain elämänsä vaiheessa mielenterveydellisiä ongelmia. Määrä ei Honkosen mukaan ole kasvusuunnassa, mutta näistä ongelmista johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet. Sairaus on siis tullut aikaisempaa vakavammaksi.
Viimeisen 20 vuoden aikana muista mielenterveydellisistä sairauksista johtuvat työkyvyttömyydet ovat pysyneet määrältään suurin piirtein ennallaan. Ainona kasvavana tässä joukossa on masennusperusteínen työkyvyttömyys.
Vuosittain jää yli 200 000 henkilöä sairauslomalle mielenterveydellisistä syistä ja viime vuonna joutui 4480 henkilöä jäämään niiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle.
Kaiken kaikkiaan Suomessa oli vuonna 2008 masennuksen perusteella eläkkeellä 38 000 henkilöä. Kun mukaan otetaan muista mielenterveydellisistä syistä eläkkeellä olevat, nousee luku 117 000:een.
Yhä nuorempien
ongelma
Uusia eläkkeitä myönnetään masennuksen vuoksi nuoremmille kuin työkyvyttömyyseläkkeitä yleensä. Keski-ikä työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvilla on 52 vuotta, kun se masennuksen vuoksi eläkkeelle joutuvilla on 49 vuotta. Huolen aiheena Honkonen pitää erityisesti sitä, että alle 30-vuotiaiden masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla.
– Luvut eivät ole suuria, mutta trendi on huolestuttava, sanoo Honkonen.
Kustannukset näistä sairauspoissaoloista ja työkyyttömyyseläkkeistä nousivat viime vuonna 680 miljoonaan euroon.
Muihin työkyvyttömyyseläkeläisiin nähden masennuksen vuoksi joutuu työelämän ulkopuolelle nykyään enemmän naisia kuin miehiä, alle 50-vuotiaita ja paremman koulutettuja.
– Vielä 10 vuotta sitten miehet joutuivat naisia herkemmin eläkkeelle mielenterveydellisistä syistä.
Erot ammattiryhmien
välillä isot
Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen rekistereiden perusteella Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) tehty osaraportti kertoo mistä ammattiryhmistä eläkkeelle on vuosina 1997-2006 jouduttu masennuksen vuoksi eläkkeelle.
Selvitys osoittaa, että eri ammattiryhmien välillä on hyvinkin suuria eroja. Se kertoo siten mitkä ovat ne ammatit, joissa on suurimmat tarpeet toimia masennukseen liittyvien mielenterveyden ongelmien poistamiseksi. Se kertoo myös sen, mitkä ovat ne ammatit, joihin toimenpiteitä ensi sijassa tulee kohdentaa, jos tavoitellaan työurien pidentämistä.
Naisten ammattien tarkastelussa esille nousi neljä ammattiryhmää: toimistotyöntekijät, perus- ja lähihoitajan, siivoojat ja sairaanhoitajat. Kyse on siis suurista ammattiryhmistä.
Miesten ammattien osalta ”kärkiammateiksi” nousivat rakennus- ja teollisuusalojen asiantuntijatehtävät ja sekä myyjät ja tuote-esittelijät.
Teija Honkonen korostaa, että näistä ammateista ei ole syytä puhua riskiammatteina.
– Masennuksen syitä on monia, eikä niitä selvityksessä pyritty erittelemään.
lehti 