Osavaltioiden kristillisdemokraattiset pääministerit uhkaavat asettua vastustamaan hallituksen veropolitiikkaa, joka kuristaa osavaltioiden ja kuntien taloutta.
Liittokansleri Angela Merkelin (CDU) johtaman porvarihallituksen alku sai särön, kun yhdeksän hallituspuolueiden kansanedustajaa ei antanut sille tukeaan liittopäivien äänestyksessä keskiviikkona.
Kristillisdemokraattisen CDU:n, baijerilaisen kristillissosiaalisen unionin, CSU:n, ja markkinaliberaalin FDP:n yhteishallituksen politiikkaa suuntaa neljälle seuraavalle vuodelle 124-sivuinen ohjelma. Sen kiistellyimpiä kohtia ovat verotus, terveydenhuolto ja energiapolitiikka.
Muste ei ehtinyt kuivua puheenjohtajien allekirjoitettua ohjelman, kun kiistat jo repesivät julkisuuteen.
FDP ajoi 35 miljardin euron vuosittaisia veronkevennyksiä, ja CDU suostui kompromissina 24 miljardiin. Osavaltioissa on laskettu, että ne joutuvat kantamaan tulonmenetyksistä kaksi kolmannesta. Lisäksi kunnat menettävät tuntuvasti verotuloja.
Hallituksen on saatava veronalennuksille liittopäivien lisäksi osavaltioiden edustajien muodostaman liittoneuvoston hyväksyntä. Useat CDU:ta edustavat osavaltioiden pääministerit ovat jo uhanneet pysäyttää veroratkaisut liittoneuvostoon, ellei niiden sisältö muutu.
Hyötyjinä yritykset
ja hyvätuloiset
Tuloveron alentamisesta suurin hyöty menee 60 000 euroa vuodessa ja sitä enemmän ansaitseville. Vähiten ansaitsevat jäävät kokonaan ilman. Tätä hallitus paikkaa lapsilisän korotuksella.
Yritysten verotusta on tarkoitus helpottaa eri tavoin. Työnantajien maksuosuus sairausvakuutuksesta jäädytetään nykyiselle tasolle, joka tarkoittaa työntekijöiden maksujen nousua.
Porvaripuolueet olettavat talouden elpyvän, kun kansalaiset käyttävät kulutukseen veronkevennysten lisäämiä tulojaan ja yritykset investoivat verorasituksen kevennyttyä. Erityisesti FDP markkinoi tätä ajattelua, jonka pätevyyden tosin monet saksalaiset talousasiantuntijat kiistävät.
Porvarihallituksen veropolitiikka johtaa jo nyt pahoissa veloissa olevan liittovaltion velkataakan kasvuun, mutta myös osavaltioiden ja kuntien velkaantumiseen.
Merkel puolusti CDU:n puoluekokouksessa hallituksen linjaa sanomalla, että valittu tie talouden kasvuun antaa mahdollisuuden, vaikka tuloksesta ei olekaan takeita.
Baden-Württembergin CDU:n varajohtaja Thorsten Frei totesi puolestaan Spiegel Onlinelle olevan hyvin arveluttavaa, että ”nykyisessä kansantalouden tilanteessa etsitään pelastusta veronalennuksista”.
Oppositio
tiukkana
Vasemmistopuolueet ja ammattiyhdistysliike ovat jo ärähtäneet hallituksen veropolitiikasta, joka johtaa tuloerojen kasvuun. Myös hallituksen aikeet uudistaa terveyspolitiikkaa ovat saaneet ne varpailleen.
Linken liittopäiväryhmän johtaja Gregor Gysi sanoi hallituskoalition toteuttavan ”sosiaalista kahtiajakoa ja yksityistämistä”. SPD:n ryhmänjohtaja Frank-Walter Steinmeier puolestaan moitti hallitusta kestävän linjan puutteesta.
FDP:n linjana on markkinaehtoisuuden lisääminen terveydenhuollossa. Siksi se haluaisi purkaa edellisen CDU:n ja SPD:n hallituksen vaivalla luoman, julkisesti hallinnoidun terveysrahaston. Tässä se ei kuitenkaan CDU:n vastustuksen vuoksi onnistunut.
Terveyshallinnon uudistaminen menee hallituksen komiteaan. Oppositio näkee varana sen, että terveysministerinä uudistusta johtaa markkinaliberaali lääkäri Philipp Rösler (FDP).
Rösler on syntyjään vietnamilainen, ja hänet on yhdeksän kuukauden ikäisenä adoptoitu Saksaan.
Erityisesti vihreät mutta myös Linke ja SPD vastustavat hallituksen aikeita jatkaa ydinvoimaloiden käyttöikää. Oppositio pitää kiinni siitä, että viimeinen atomivoimala suljetaan aikaisemman päätöksen mukaisesti vuonna 2022. Uusille voimaloille Merkelin hallitus ei anna lupaa.
Vihreiden ongelma
oppositiossa
Saksan vihreät, Bündnis 90/die Grûnen, on mieltänyt itsensä ja se on yleisesti laskettu vasemmistoon kuuluvaksi. Sille on ollut mahdollista päästä liittohallitukseen tai osavaltioiden hallituksiin vain yhteistyössä sosiaalidemokraattien kanssa.
Sosiaalidemokratian heikkenemisen myötä ja Linken saavutettua aseman, jossa se ei ole vain idässä, vaan koko liittotasavallassa varteenotettava puolue, vihreiden tilanne on vaikeutunut. Yhteistyö SPD:n kanssa ei enää riitäkään takeeksi hallituspaikkoihin.
Hampurissa vihreät ovat olleet pari vuotta CDU:n johtamassa hallituksessa. Saarlandissa vihreät juuri valitsivat vasemmistoyhteistyön sijasta hallituksen yhdessä kristillisdemokraattien ja vapaiden demokraattien kanssa.
Uudet yhteistyökuviot ovat osin paikallisista tekijöistä aiheutuvia, osin tietoisista pyrkimyksistä puolueen sisällä.
Juuri pidetyssä puoluekokouksessa taisteli kaksi linjaa, selkeä Merkelin hallituksen vastainen ja SDP:n ja Linken kanssa oppositioyhteistyötä kannattava linja ja myönteisesti CDU:n ja FDP:n kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön suhtautuva linja. Yhteisenä pelkona oli jäädä oppositiossa Linken ja SPD:n jalkoihin.
Kompromissina puolue määritteli itsensä vasemmistokeskustalaiseksi voimaksi, joka on tiukassa oppositiossa mustakeltaista hallitusta vastaan, mutta toimii liittopäivillä itsenäisesti sitoutumatta blokkipolitiikkaan.
lehti 