Saksan nykyinen liittokansleri Angela Merkel arveli 9. marraskuuta 1989, että jotain saattaisi tapahtua, koska ilmapiiri oli Itä-Berliinissä ollut jännittynyt useita päiviä. Mutta torstai oli Merkelin saunapäivä, eikä hän poikennut tavoistaan tuolloinkaan.
Niinpä Merkel meni ystävättärensä kanssa vakiosaunaansa kerrostalossa ja saunan jälkeen ystävykset menivät oluelle.
Useissa maailman valtalehdissä julkaistussa haastattelussa Merkel kertoo, ettei hän pitänyt erityistä kiirettä muurille menemisessä, vaikka sinne virtasikin väkeä. Merkel sanoi arvelleensa, että kun raja kerran avataan, niin tuskin sitä suljetaan uudelleen.
Lopulta Merkel ystävättärineen kuitenkin lähti Länsi-Berliinin puolelle, jossa eräs perhe kutsui heidät kotiinsa. Siellä avattiin vielä muutama oluttölkki.
Länsi-Saksa jakoi tulijoille sata saksanmarkkaa ns. tervetuliaisrahana. Merkel sanoo, ettei hän ostanut niillä mitään erityistä, vaan rahat menivät vessamaksuihin ja teekahviloihin.
Ei aktiivinen
toisinajattelija
Merkel oli vuonna 1989 35-vuotias ja työskenteli fysiikan tutkijana. Hän on myöhemmin sanonut, ettei ollut mikään aktiivinen toisinajattelija, mutta suhtautui kriittisesti järjestelmään.
Merkel oli matkustellut Itä-Euroopan maissa. Länsi-Berliinissä hän oli päässyt käymään kerran vuonna 1986. Hän kertoo suhtautuneensa hieman pelokkaasti ja epäluuloisesti Länsi-Saksaan, koska oli katsellut televisiosta länsisaksalaisia rikossarjoja ja uskoi lännessä olevan vaarallista.
Merkel kertoo vilkuilleensa Länsi-Berliinissä varuillaan olkapään yli, kun taas Budapestissa tai Moskovassa hän oli tuntenut olonsa turvalliseksi.
Merkel sanoo, että länsisaksalaisista poliitikoista häntä oli ylimielisyydellään tyrmistyttänyt Otto Schily, jonka mukaan ”te Ossit (itäsaksalaiset) tulette länteen vain banaanien takia”. Schily oli 1989 juuri eronnut vihreistä ja siirtynyt sosiaalidemokraatteihin. Myöhemmin Schily oli Gerhard Schröderin hallituksen sisäministerinä.
uutiskirje 
