Monikaan alle kolmekymppinen ei vielä mieti, kuinka suurta eläkettä hän mahtaisi saada eläkkeelle joskus jäätyään. Eläketurvakeskus kertoo, että kannattaisi miettiä varsinkin, jos pääosa ansioista tulee pätkätöistä, joiden välillä on pitempiä tai lyhyempiä jaksoja ilman työtä.
Nuorten ikäluokkien eläke jää ylipäätään huomattavasti pienemmäksi kuin suurten ikäluokkien, jos he jäävät normaali-iässä eläkkeelle. Tämän takaa ensi vuoden alusta voimaan tuleva elinaikakerroin. Elinaikakerroin madaltaa uusien eläkkeiden tasoa sitä mukaa kun odotettavissa oleva elinikä pitenee.
Kun elinaikakerroin muutama vuosi sitten hyväksyttiin, vain harvat tajusivat, mitä se oikeasti merkitsee. Aiheesta ei käyty julkista keskustelua.
Uudistuksen taustalla oli huoli siitä, miten eläkerahat riittävät suurten ikäluokkien myötä nopeasti vanhenevalle väestölle. Käyttöön tulee hirveältä kuulostava uudissana eliniänodote. Kun eliniät kasvavat, niin eläkepotista jää vähemmän jaettavaa kullekin ikäryhmälle eli yksittäiset eläkkeet reaalisesti laskevat.
Pitkän työuran tehnyt ja koko ajan säännöllisessä työsuhteessa ollut kansalainen ei aikanaan todennäköisesti huomaa eläkkeensä alentuneen aiempaan ajankohtaan verrattuna, koska heillä vaikutus on vähäinen. Toisin on niillä, jotka ovat olleet epätyypillisissä työsuhteissa ja joilla on työhistoriassaan paljon pätkä- ja silpputöitä ja jotka ovat olleet pitkiäkin jaksoja kokonaan vailla työtä opiskelun, työttömyyden tai muun syyn takia.
Köyhät, pienituloiset ja tulottomat kärsivät suhteellisesti eniten, kuten niin monissa muissakin asioissa.
Eläkeasiantuntijat suosittelevat eniten elinaikakertoimesta kärsiviä pysymään työelämässä vielä pitkään alimman eläkeiän täyttymisen jälkeenkin.
Hurskaalla toiveella ei ole kuitenkaan katetta tai sen esittäjät eivät tiedä mitä puhuvat, sillä ainakin tämän päivän työelämässä ikääntyvät ihmiset potkitaan miltei säännönmukaisesti pois työpaikaltaan jo hyvissä ajoin ennen eläkeikää. Työuraa ei voi pidentää vaikka kuinka haluaisi.
uutiskirje 
