Kööpenhaminassa maanantaina alkaneeseen YK:n ilmastokokoukseen kohdistuu kovat, jopa kohtuuttomat odotukset. Ilmastokokouksessa on aikomuksena löytää laaja yksimielisyys poliittisesti kaikkia maita sitovasta sopimuksesta. Jotta tämä onnistuisi, niin kokouksen osallistujat joutuvat rakentamaan kompromissin, joka ei lopulta taida tyydyttää oikeastaan muita kuin sen rakentajia.
Kun paikalla on edustajat 192 maasta, kaikkia maita sitovan sopimuksen laatiminen ei todellakaan ole helppo tehtävä.
Yhä useammat suhtautuvatkin ilmastokokoukseen epäillen vaikkakin parasta toivoen. Pessimismiä on lisännyt se, että kokouksen lähestyessä sille asetetut tavoitteet ovat laimentuneet. Jotkut jopa toivovat, että kokous siksi epäonnistuu.
Kokouksen arvostelijoiden mielestä sille valmistelluilla keinoilla, kuten päästökaupalla, ei pystytä hillitsemään ilmastomuutosta.
Kun tavoitteista on jo lipsuttu, niin ilmastokokous voikin epäonnistua täydellisesti eikä kahden viikon kokoustamisesta synny edes ympäripyöreää kompromissia. Se olisi huonoin mahdollinen vaihtoehto, sillä vastaavaa uutta tilaisuutta ei ihan äkkiä tule.
Ristiriitaisuutta lisää vielä sekin, että edes kaikki ilmastoasiantuntijat eivät ole yksimielisiä ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista.
Niin pahasti palaset ovat levällään, että kahden viikon aikana tuskin syntyy laillisesti sitovaa ilmastosopimusta. Tilalle tarjottu sopimus neuvottelujen jatkamista ensi vuonna ei taas takaa oikeastaan mitään. Yhdysvaltain, Kiinan ja Intian päästöleikkauslupaukset ovat tosin lisänneet optimismia.
Vajaan kahden viikon päästä, kun liki sata valtionjohtajaa Yhdysvaltojen presidentin Barack Obaman johdolla saapuu Kööpenhaminaan, vasta nähdään, minkä tasoisiin päästöleikkauksiin ennen muuta teollisuusmaat ovat valmiit.
Suomen on joka tapauksessa Kööpenhaminassa kamppailtava sellaisen laillisesti sitovan sopimuksen puolesta, jolla päästöjä rajoitetaan tuntuvasti oikeudenmukaisella tavalla.
uutiskirje 
