Julkisen sanan neuvoston (JSN) päätös niin sanotussa Vanhasen lautakasajutussa on nostattanut vilkkaan keskustelun niin median itsesäätelystä kuin lähdesuojasta.
Ristiriitaisia tunteita herättänyt JSN:n vapauttava päätös itse asiassa saattoi käynnistää sellaisen keskustelun, joka muuttaa käytäntöjä niin itsesäätelyn kuin lähdesuojankin osalta.
Pääministeri Matti Vanhaselle vapauttava päätös oli helpotus, vaikka se ei antanutkaan vastauksia itse Silminnäkijä-ohjelmassa esitettyihin väittämiin. Poliittinen prosessi jatkuu ja siihen JSN ei ottanut kantaa.
Toimittajakunta jakautuu päätöstä arvioidessaan kahteen leiriin ja molemmilla kannoille löytyy myös perusteita.
Vapauttavassa päätöksessä oli arveluttavaa se, että JSN:n pitää hyväksyttävänä sitä, että ohjelman rankat väitteet saattoivat perustua vain yhteen nimeämättömään lähteeseen, joka kuitenkin olisi ollut valmis kertomaan tietonsa oikeudessa. Journalisteilla pitää olla oikeus käyttää myös sellaisia salaisia lähteitä, joiden lähdesuojaa ei paljasteta edes käräjätuvassa.
JSN:n päätös voi johtaa siihen, että sellaiset äänenpainot nyt voimistuvat, jotka haluavat murentaa lähdesuojaa ylipäätään. Jos niin käy, se voi vaarantaa yhteiskunnallisesti tärkeän tiedon saannin. On onnetonta, jos journalistien oma itsesäätelyelin ikään kuin näyttää vihreätä valoa niille, jotka muutenkin haluaisivat suitsia tiedotusvälineitä.
Julkisen sanan neuvoston päätös nakersi kansalaisten silmissä median uskottavuutta ja luotettavuutta omien sääntöjensä valvojana. JSN:n ulospääsy kriisistä edellyttää ilmapiiriä puhdistavaa ja ehkä kiivaanakin käytävää keskustelua ennen muuta alan sisällä.
uutiskirje 
