Lounais-Suomen ympäristökeskus kehottaa Salon kaupunkia keskeyttämään vedenoton kahdelta ottamolta Hyyppärän harjulla. Perusteena on riittämättömät kasvillisuusselvitykset.
Tiettävästi aikaisemmin ei luonnonsuojeluperusteella vedenottoa ole vaadittu lopetettavan. Kemikaliovaarojen vuoksi pohjaveden otto on voitu kieltää.
– Jo keväällä 2008 kyselimme, mutta kasvillisuusraportti puuttui, kertoo geologi Mikko Seppälä ympäristökeskuksesta.
Seppälän mukaan konsultilla teetetty kasvillisuuskartoitus on laadittu hätäisesti, ehkä päivässä, kun tarvittavan selvityksen tekemiseen menisi parisen viikkoa. Esimerkiksi luetteloa uhanalaisista kasvilajeista ei ole tehty.
Salon kaupunki aloitti vedenoton Kalattomannotkolla ja Kaskisnummella elokuun lopulla. Kumpikin ottamo sijaitsee Hyyppärän harjun Natura-alueella. Korkein hallinto-oikeus myönsi vuonna 2005 Halikon ja Perttelin kunnille sekä Salon kaupungille määräaikaisen luvan vedenottoon Hyyppärän harjusta.
Oikeus määräsi hankittavaksi selvityksiä, joita voidaan käyttää pitempiaikaisen oton myöntämisen perusteena. Pertteli ja Halikko kuuluvat nyt Salon kaupunkiin.
Seppälä sanoo, että vaikutuksia ei pystytä arvioimaan, koska alkutilannetta ei ole selvitetty.
Vesi ei tule loppumaan
– Vesi ei tule asukkailta loppumaan, Seppälä vakuuttaa. Kyse on noin tuhannesta kuutiosta vuorokaudessa. Lupa mahdollistaa yli kahden tuhannen kuution ottamisen.
Korkeimman hallinto-oikeuden lupa päättyy vuoden 2012 lopussa. Salon kaupungille tulee Seppälän mukaan kiire hakea uutta lupaa jatkaa vedenottoa. Luvan käsittely kestää vuosia.
Jos Salon kaupunki ei noudata ympäristökeskuksen kehotusta lopettaa vedenotto, keskus voi pyytää Länsi-Suomen ympäristölupavirastoa käyttämään hallintopakkoa. Tällöin kaupungille voidaan asettaa keskuksen ylitarkastajan Esko Gustafssonin mukaan uhkasakko.
Selvityksen tekemättä jättäminen on Seppälän mukaan mitä ilmeisimmin Salon kaupungin lapsus. Se ei ole valvonut, että konsulttityöksi annettu kartoitus tehdään asianmukaisesti. Vesihankkeen konsultti on antanut luontoarvioinnin edelleen toiselle toimijalle.
Ympäristökeskuksen mukaan lähdealueiden tarkkailu olisi tullut aloittaa ennen vedenottoon ryhtymistä keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelmaan mukaisesti.
Puolenkin sentin lasku vedenpinnassa voi muuttaa kasvustoa
Jopa puolen senttimetrin lasku pohjaveden pinnassa saattaa muuttaa harjuluonnon niin kutsuttua tihkurinnekasvistoa.
Rinteissä kasvaa uhanalaisia sammallajeja sekä vain Lapissa yleisesti esiintyvä väinönputki. Vedenoton vaikutusalueella on kolme merkittävää lähdettä. Alueella tavataan harvinaisia selkärangattomia eläimiä, kotiloja ja vesiperhosia.
Natura-alue on kooltaan hieman alle 2 500 hehtaaria. Se on osa Salpausselän harjujaksoa.
Lähes koko kohde on seutukaavassa suojeltua pohjavesialuetta.
lehti 