Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei hyväksy yliopistojen lukukausimaksujen laajentamista. Arhinmäki pitää nurinkurisena, että samanaikaisesti, kun EU:n ulkopuolelta oleville opiskelijoille maksuja ei ole vielä edes otettu käyttöön, ollaan jo maksuja laajentamassa muihinkin opiskelijoihin.
– Konsultti esittää lukukausimaksuja, Arhinmäki toteaa. Puheenjohtajan mukaan ehdotus vastaa suoraan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n näkemyksiä. Samalla esitystä kannattavien puolueiden ei tarvitse ”ottaa muutosta omaan piikkiinsä”.
Arhinmäki on myös huolissaan hallinnon liukumisesta liike-elämän käsiin yliopistolakia uudistettaessa. – Me lähdemme siitä, että hallinnossa korkeintaan 40 prosenttia on yliopiston ulkopuolisia.
Vasemmistoliiton Arjen Ääni 2010 -kiertue vieraili maanantaina Turussa. Arhinmäen mukaan ansiosidonnaisen työttömyyyspäivärahan ehtona ei pidä olla kahdeksan kuukauden työsuhde.
– Mitä lyhyempi työsuhde, sitä lyhyempi ansiosidonnaisuus. Ay-liikkeen pitäisi viedä tätä eteenpäin. Pätkä-ja silpputyöt lisääntyvät.
Venäjän viennistä pelastus telakalle
Raisiolaiskansanedustaja Jyrki Yrttiaho näki tässä tilanteessa Venäjän viennin lähes ainoana pelastuskeinona STX:n Turun telakan työllisyydelle. Itänaapuri joutuu jossakin vaiheessa avaamaan arktisilla alueilla öljy- ja kaasukenttiä.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie kummeksui, miksi telakkatukea myönnettiin kymmenen miljoonaa euroa, kun EU sallisi 20 miljoonan potin.
Yrttiaho on huolissaan hallituksen esityksestä ulkomaalaislain ja ulkomaalaisrekisterilain vaikutuksista suomalaisten työllisyystilanteeseen.
Nyt esillä olevat esitykset jatkavat Yrttiahon mukaan tiellä, joka purkaa valvontaa ja avaa portteja halpatyövoiman markkinoiden laajentamiselle. Kansanedustaja painottaa, että nykyisen hallituksen aikana Keskusrikospoliisin ulkomaalaisen työvoiman tutkintayksikkö on ajettu alas, työsuojelupiirien valvontavoimavaroja on karsittu ja on laiminlyöty ulkomaalaistyövoimaa välittävien vuokrayritysten verovalvonta.
– Lakiesityksen mukaan työntekijän ensimmäinen oleskelu- ja työlupa voidaan jatkossa myöntää viideksi vuodeksi. Miten lupaa myönnettäessä voidaan varmistua, että oleskeluluvan peruste eli ansiotyö kestää tämän ajan? Miten ylipäätään voidaan valvoa, onko työsuhdetta todellisuudessa syntynyt tai onko se päättynyt koeajan perusteella jo muutaman päivän tai viikon kuluttua, Yrttiaho kysyy.
– Nykyisin työlupa myönnetään vuodeksi ja sen jälkeen jatkolupa myönnetään, jos sopimusten mukaisia työehtoja on noudatettu.
Telakoilla, rakennuksilla ja Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla on Yrttiahon mukaan saatu tarpeeksi kokemuksia työehtojen polkemisesta ja kotimaisen työvoiman syrjinnästä.
uutiskirje 
