Viestintäministeri Suvi Lindéniä on vaadittu eroamaan, koska hän siirsi Ylen tulevaisuutta koskevat päätökset yli vaalien. Vaatimus tuskin toteutuu. Päättämättömyyden tai kotiinpäinvedon takia erota pitäisi useammankin ministerin. Sen jälkeen kun pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti jättävänsä hallituksen vetämisen keskustan puoluekokouksen jälkeen, on hallitus toiminut kuin toimitusministeriö välttäen poliittisia päätöksiä.
Tuskin Lindén ihan yksinään Yle-ratkaisuunsa päätyi. Takana oli kokoomuksen aivoriihi ja mielessä varmasti jo myös ensi vuoden eduskuntavaalit.
Kokoomusministeri ei toiminut vastuullisesti, sillä nyt Yleisradion rahoitus jää auki. Tasaveron luonteinen mediamaksu tosin joutikin kaatua. Kansa sen jo ehti tuomita.
Lindén siirsi rahoitusongelman kylmästi seuraavalle hallitukselle. Yleisradion täytyy kuitenkin omia toimintojaan kehittääkseen tietää, minkä varaan se tulevaisuutensa rakentaa. Vai onko niin, että kokoomusministeri haluaa toimia Ylen kaupallisten kilpailijoiden hyödyksi?
Nyt kaivataan nopeasti pysyvää rahoitusratkaisua, jotta loiskiehunta Ylen ympärillä rauhoittuisi. Nyt olisi sopiva hetki tosissaan miettiä Ylen toiminnan turvaamista budjettirahoituksen pohjalta. Malleja voi olla useampiakin. Budjetin kautta tuleva rahoitus olisi oikeudenmukainen ratkaisu ennen muuta vähävaraisten kansalaisten kannalta. Mediamaksuhan olisi kyykyttänyt suhteettomasti juuri köyhiä kansalaisia.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäen tekemä ehdotus, jonka mukaan verotulojen tietyllä osalla kerrytettäisiin Ylen rahoituksen turvaavaa rahastoa, ei sinänsä ole uusi, mutta aivan toteuttamiskelpoinen ehdotus. Toivottavasti sitä ei hylätä vain siksi, että mallia esittää oppositiopuolueen puheenjohtaja.
uutiskirje 
