Viikon kysymys
Erilaiset maksukortit helpottavat useimmiten arkielämää. Vastapainoksi joutuu opettelemaan lukuisan määrän tunnuslukuja ja niitä tarvitsee monessa muussakin yhteydessä. Montako tällaista lukua ihminen voi muistaa, neurologi ja Eteran ylilääkäri Juhani Juntunen?
– Se on hyvin yksilöllistä. Jotkut muistavat monta kymmentä, jotkut taas eivät yhtäkään. Voisi sanoa, että normaalisti ihminen pitää mielessään 2-3 PIN–koodia, mutta ei paljon useampia.
Millaisia keinoja on helpottaa lukujen muistamista?
– Periaatteessa se on kiinni harjoituksesta eli kertauksesta. Mitä enemmän lukuja kertaa, sitä paremmin ne painuvat muistiin. Tärkeää on keskittyminen. Muistiin eivät painu asiat, joihin ei keskity. Vireystila ja tarkkaavaisuus ovat kaikkein tärkeintä tässä.
Oppivatko toiset ihmiset muistamaan luvut helpommin kuin toiset?
– Näin on, ja näyttää olevan lisäksi niin, että asiat, joihin liittyy voimakas tunneside painuvat paremmin muistiin kuin yhdentekevät asiat.
Mitkä muut tekijät tarkkaavaisuuden ja keskittymisen lisäksi vaikuttavat muistamiseen?
– Kaikki ne, jotka vaikuttavat tarkkaavaisuuteen ja vireystilaan, vaikuttavat muistamiseenkin. Väsyneenä ei muista mitään. On paljon sairauksia, jotka heikentävät vireystilaa, samoin monet lääkitykset ja alkoholi. Muistaminen on hyvin vaihtelevaa ja riippuvaista kulloisestakin vireystilasta.
Pitäisikö huolestua, jos käy niin, että esimerkiksi pankkiautomaatilla tunnusluku kerta kaikkiaan häviää hetkeksi
mielestä?
– Ei pidä huolestua, se on ihan normaali ilmiö sen takia, että unohtaminen on yhtä tärkeää kuin muistaminenkin. Aivoissa muistijälki on tallella, mutta muistihaku ei tilapäisesti pelaa. Jonkun ajan kuluttua haku taas toimii ja lukukin palautuu mieleen.
Onko monien lukusarjojen opettelu eli aivojen rasittaminen itse asiassa hyödyksi niille?
– Se on hyödyksi aivoille. Emme nykyisin juurikaan muista puhelinnumeroita, koska ne on tallennettu kännykkään, emmekä käytä aivoja muistelemiseen. Minun mielestäni numeroita pitäisi opetella, koska tämän tyyppinen käyttö tekee hyvää aivoille. On tutkittu unohtamista, ja havaittu, että esimerkiksi ihmisten nimet unohtuvat 83 prosentilla ihmisistä, esineiden nimet 60 prosentilla, puhelinnumerot 57 prosentilla ja sovitut tapaamiset 34 prosentilla. Ei mikään ihme, jos pin–koodit unohtuvat.
Jos käyttö on aivoille hyväksi, niin millaisissa tilanteissa aivot rasittuvat liikaa?
– Jos yrittää käsitellä informaatiota, jota tulee liikaa, syntyy infoähky. Aivot eivät pysty käsittelemään sitä kaikkea ja syntyy informaatiokaaos.
Mitä pitäisi silloin tehdä?
– Silloin pitää toteuttaa ilman muuta turhan informaation torjuntastrategia. Se sisältää mm. sen, että poistaa sähköpostistaan turhat viestit ja sulkee kännykkänsä.
Kuva: Heikki Lehtinen
uutiskirje 
