Tiistaina saadaan uutta tietoa taloudesta. Työ- ja elinkeinoministeriö julkistaa tuoreimmat työttömyysluvut. Samaan aikaan hallitus kokoontuu kehysriiheen. Sieltä odotetaan viestiä, millä tavalla hallitus aikoo työskennellä viimeisen vuotensa. Onko toimitusministeriöksi halvaantuneella hallituksella vielä paukkuja taistella pahenevaa työttömyyttä vastaan vai alkaako se kiristää talouspolitiikkaa?
Tämä on ollut erikoinen lama siinä mielessä, että sen ovat nahoissaan tunteneet vain työnsä menettäneet. Muut ovat voineet jatkaa elämäänsä niin kuin ennenkin. Lama ei myöskään näy katukuvassa samalla tavalla kuin 1990-luvulla.
Tästä saattaa syntyä harhaluulo, ettei työttömyys tällä kertaa ole kovin iso ongelma. Ja suurten ikäluokkien eläköityminen hoitaa joka tapauksessa asian.
Luulo on väärä. Työllisyys on heikentynyt yhtä nopeasti kuin 1990-luvulla. Taantuma on vienyt jo yli 80 000 työpaikkaa ja rumia lukuja odotetaan myös tänään julkaistavasta työllisyyskatsauksesta. Pitkäaikaistyöttömyys on jo kääntynyt kasvuun.
Lamoista pitäisi oppia, että työttömyyden kasvun torjuminen on keskeistä, koska korkean työttömyyden alas painaminen on lähes mahdoton tehtävä. Juuri työvoimapolitiikan myös tämä porvarihallitus on lyönyt laimin. Työvoimapolitiikan määrärahoja jopa vähennettiin vuoden 2009 talousarviossa, vaikka jo edellisenä vuonna oli nähtävissä, että niitä pitäisi lisätä. Nyt työttömien aktivointiaste laskee jyrkästi.
Hallitus ei kuitenkaan ota opiksi. Nyt työ- ja elinkeinoministeriöllä on käytettävissä työllistämistoimiin suunnilleen saman verran rahaa kuin vuonna 2008. Samaan aikaan työttömien työnhakijoiden määrä on työ- ja elinkeinotoimistoissa kasvanut yli 20 prosenttia.
SAK esitti maanantaina kymmenen kohdan ohjelman, jolla pureutua työllisyyskriisiin. Työllisyyden tulisi olla keskeisellä sijalla myös kehysriihessä, muuten Suomi ajautuu kestämättömiin vaikeuksiin.
Mutta miten hallitukseen saisi riittävästi kriisitietoisuutta?
uutiskirje 
