Tavoilleen uskollisena Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto aloitti eduskuntavaaliehdokaslistan laadinnan hyvissä ajoin. Liedossa lauantaina kokoontunut piirikokous nimesi 15 ehdokasta. Loput kaksi paikkaa täyttää piiritoimikunta syksyllä.
Toiminnanjohtaja Jukka Tamminen teroitti, että nyt on tarvetta naisehdokkaista. Tätä hän perusteli sillä, että Sdp:n Marjaana Koskinen Raisiosta ei enää asetu ehdokkaaksi, jolloin 7 600 vasemmistolaista ääntä tulee uusjakoon. Koskinen edustaa demarien vasenta siipeä.
Tammisen mukaan piirin tavoite on nostaa kannatustaan prosentilla 10,3:sta. mikä vastaa noin 28 000 äänestäjää. Piiri lähtee eduskuntavaalikampanjaan 80 000 euron budjetilla.
Jokaisen maakunnan 220 000 talouden postiluukkuun kolahtaa Vasemmistoliiton vaalilehti, Tamminen lupasi.
– Eduskuntaryhmän uusiminen on edessä ainakin jossain määrin, Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Risto Kalliorinne arvioi. Pahiten eduskuntapaikka on Keski-Suomen vaalipiirissä, jossa viime vaaleissa paikka säilytettiin noin 50 äänen marginaalilla.
– Meillä on uusia jäseniä ja uutta aktiviteettia, mutta miten se toteutuu vaaleissa, Kalliorinne pohti.
Kalliorinne linjasi, että kannatuksen lisäämisen rinnalla tavoitteena tulee olla myös puolueen vaikutusvallan parantaminen.
Vaalivoittoa ei varapuheenjohtajan mukaan saavuteta rahalla, julkkiksilla tai vippaskonsteilla. Myönteistä palautetta ihmisiltä Vasemmistoliitto on saanut esityksillään kymmenen euron vähimmäistuntipalkasta, alle 10 000 euron verottomasta vuositulosta sekä perusturvan puolustamisesta.
Kalliorinne kertoi Iltalehden lukijoiden kannattaneen 10 euron vähimmäispalkkaa. Vasemmistoliitto vaatii syyperusteisten sosiaalietuuksien yhtenäistämistä ja nostamista 750 euron tasolle.
– Tämä on askel kohti perustuloa, Kalliorinne linjasi.
Kalliorinne toivoi, että puoluekokous ei juuttuisi puoluekokouksessaan vääntämään kättä turkistarhauksesta kuten viime kerralla. Näin kokous voitaisiin leimata repiväksi julkisuudessa. Varapuheenjohtaja harmitteli, että koko politiikka maalattiin korruptoituneeksi vaalirahaepäselvyyksien takia.
– Suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa olla ilman vahvaa vasemmistoa, Kalliorinne linjoitti.
Täyslaidallinen ydinvoimapäätökselle
Piirikokous ampui täyslaidallisen hallituksen ydinvoimapäätökselle.
– Suomi on ainoita maita, jolla ei ole kattavia vakuutuksia korvata ydinonnettomuudesta aiheutuneita vahinkoja. USA:ssa kaikki laitokset korvaavat vahingot yhteisvastuullisesti, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie vertasi.
– Ydinenergia on edelleenkin maailman riskialtein energiamuoto, Lapintie muistutti.
Hallitus jäädyttää kansanedustaja Jyrki Yrttiahon mukaan päätöksellään rakentaa lisäydinvoimaa Suomen energiapolitiikan aina 2050-luvulle saakka. Samalla estetään jopa 20 000-30 000 työpaikan syntyminen uusiutuvien energiamuotojen parissa.
– Ydinvoimapäätöksellä viedään tila uusiutuvilta energiamuodoilta. Olkiluoto oli varoittava esimerkki ydinvoiman rakentamisesta, Yrttiaho totesi.
– Kolmea ydinvoimalaa 2000-luvulla ei voi kannattaa, vaikka olisi kuinka ydinvoiman kannattaja, Kalliorinne totesi. Hänen mukaansa ratkaisu tekee Suomesta sähkön vientimaan.
Ainoastaan Raimo Huhtanen ilmoittautui uusien voimaloiden kannattajaksi.
Elvytysrahat valuvat ulkomaille
Yrttiahon mukaan valtion elinkeinoelämälle myöntämiä elvytysrahoja valuu vierastyövoiman mukana miljardien arvosta ulkomaille.
– Vasemmisto ei voi tässä asiassa vaieta, Yrttiaho sanoi. Kansanedustaja vaatii, että vierastyövoimaan sovelletaan samoja työehtoja kuin suomalaiseenkin.
Mirka Muukkonen Turusta keskittyi puheenvuorossaan ulkomaalaiskeskusteluun sanoen, että maahanmuuttajat eivät ole ongelma, vaan nykykapitalismi.
– Meidän on taisteltava rasismia vastaan ja vaadittava hyviä työoloja ja ihmisoikeuksia kaikille.
Olkiluodon rakennustyömaasta on Yrttiahon mukaan tullut ulkomaisen työvoiman vapaan käytön temmellyskenttä, josta saatua esimerkkiä on sovellettu telakoilla ja muualla teollisuudessa.
Avauspuheenvuoron pitänyt piirin puheenjohtaja Raimo Nieminen pelkäsi, että Suomesta tulee ydinjätteen kaatopaikka.
Nieminen peräsi kuntien sosiaalitoimia luotottamaan talousvaikeuksiin joutuneita asukkaitaan.
– Suomessa on noin 20 kuntaa, jotka antavat luottoa, mutta Varsinais-Suomessa ei tietääkseni yhtäkään.
Nettilehti alkaa ilmestyä vappuna
Piirijärjestön nettilehti VarVas avaa sivunsa vappuna. Nieminen uskoo, että netin kautta on mahdollista parantaa puolueen kannatusta maakunnassa.
Piiriltä valmistuu maakunnallinen vaaliohjelma. Nieminen kiitteli piirin ympäristöohjelmaa.
Piiri vaatii kannanotossaan tuulivoimalakäytävän perustamista E 18 -tien linjaukselle Turusta Helsinkiin. Vaikka Varsinais-Suomen seutukaavassa ei alueelle ole esitetty lainkaan voimaloita, Tammisen mukaan tilanne on muuttunut uuden, yksityiskohtaisemman tuuliolosuhteita kartoittavan tuuliatlaksen valmistuttua. Piiri vaatiikin käytävälle varausta maakuntakaavassa.
Järjestö vaatii vanhuspalveluihin lisää henkilöstöä. Vanhuspalvelut kuuluvat kunnan perustehtäviin, eikä niitä tule antaa markkinoiden hoidettaviksi.
– Noin puolet nykyisistä eläkeläisistä saa eurooppalaisen köyhyysrajan alle jäävää eläkettä. Pientä eläkettä saavilla vanhuksilla ei ole varaa ”shoppailla” palveluja yksityisiltä markkinoilta, piiri toteaa.
uutiskirje 
