EU:n viesti jää epäselväksi
EU:n maaseutukehityksen verkosto (ENRD) julkisti huhtikuussa tutkimuksen, jonka mukaan Romanian maatiloista kolme neljästä toimii täysin tai puolittain luontaistaloudessa.
Kolme miljoonaa tilaa jää EU-tukien ulkopuolelle, koska ne ovat alle 0,3 hehtaarin laajuisia.
22 miljoonan asukkaan Romanian työvoimasta jopa 35 prosenttia toimii maataloudessa.
Tutkijat ennustavat, että pienimmät tilat katoavat vähin erin.
Raportin mukaan EU lähettää pientiloille ristiriitaisia viestejä. Yhtäältä se tunnustaa niiden roolin köyhyyden helpottajina sekä luonnon monimuotoisuuden ja perinteiden vaalijoina. Toisaalta EU suosii vahvasti tehokkuutta ja kaupallista kilpailukykyä. (IPS)
Romanialainen Mari Cat on ammatiltaan taloustieteilijä, mutta hän viihtyy myyntipöydän takana Slow Food -liikkeen torilla Brasovin kaupungissa.
– On tärkeää, että viljelijä saa määrätä hinnat, sillä heidän tulisi valvoa koko tuotantoketjua. Kun hinnan sanelee kaupallinen välittäjä, pientuottajien on tyydyttävä murusiin, Cat selittää.
Hänen mukaansa tuottajat suorastaan pelkäävät kaupanteon koukeroita.
– Heiltä puuttuu tietoa ja ohjausta, ja myyntiin aiottujen tuotteiden sertifiointi on mutkikasta, Cat listaa.
Brasovissa alettiin huhtikuussa järjestää viikoittain hitaan ruoan markkinoita. Ne tarjoavat tuottajille harvinaisen mahdollisuuden myydä suoraan kuluttajille.
Slow Foodia
romanialaisittain
Hankkeen takana on kansainvälinen Slow Food -liike, johon romanialaiset lähtivät mukaan 2007.
– Romanian kaltaisissa maissa, jotka eivät ole rikkaita eivätkä köyhiä, perinteistä maataloutta uhkaavat muuttuva kulutuskulttuuri sekä ylikansallisten yhtiöiden ja länsimaisten keinottelijoiden maahankinnat, Slow Food Internationalin perustaja Carlo Petrini kommentoi viime vuoden lopulla.
Hän varoitti, että Itä-Eurooppaa uhkaa talonpoikaiskulttuurin katoaminen ja kehotti rakentamaan vahvan vastaliikkeen.
– Myymme tuotteitamme Slow Food -toreilla ja Romanialaisen talonpojan museon markkinoilla Bukarestissa, 17-vuotias brasovilainen viljelijä Madalin Bangala kertoo.
Bangalan perheen tilalla on 300 lammasta ja 40 lehmää, paimenia se työllistää seitsemän. Torikaupan pyörittäminen päivittäin olisi kuitenkin Bangalan mukaan liian hankalaa ja kallista.
Myyminen vaikeampaa
kuin tuottaminen
Pientä kotileipomoa Harghitan piirikunnassa pitävä Varga Zsuzsanna sanoo, ettei hän pysty myymään tuotteitaan tavallisella torilla tai kaupoissa: – Pelkät verot kaataisivat bisneksen.
– Sitä paitsi kaupat ja torit ovat täyttyneet halvoista ja huonolaatuisista tuotteista, jotka tuodaan usein ulkomailta. Paikallisille tuottajille ei ole tilaa, hän suree.
– Markkinoille on vaikea päästä ilman vahvaa tuotemerkkiä. Myyminen on paljon vaikeampaa kuin tuottaminen, säestää Mihai Breazu, joka pitää 35 hehtaarin viinitilaa.
Romania liittyi 2007 Euroopan unioniin, mutta maataloustuet ovat jääneet monelta hakematta prosessin mutkikkuuden vuoksi.
Esimerkiksi Bangalan perhe ei ole hakenut EU-tukea eikä myöskään pankkilainaa, jonka riskit pelottavat.
EU:n viesti jää epäselväksi
EU:n maaseutukehityksen verkosto (ENRD) julkisti huhtikuussa tutkimuksen, jonka mukaan Romanian maatiloista kolme neljästä toimii täysin tai puolittain luontaistaloudessa.
Kolme miljoonaa tilaa jää EU-tukien ulkopuolelle, koska ne ovat alle 0,3 hehtaarin laajuisia.
22 miljoonan asukkaan Romanian työvoimasta jopa 35 prosenttia toimii maataloudessa.
Tutkijat ennustavat, että pienimmät tilat katoavat vähin erin.
Raportin mukaan EU lähettää pientiloille ristiriitaisia viestejä. Yhtäältä se tunnustaa niiden roolin köyhyyden helpottajina sekä luonnon monimuotoisuuden ja perinteiden vaalijoina. Toisaalta EU suosii vahvasti tehokkuutta ja kaupallista kilpailukykyä. (IPS)
uutiskirje 
