Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) on tyytyväinen oikeusministeriön työryhmän tiistaina jättämään esitykseen terveydenhuollon henkilöstön rikostaustojen selvittämistä. Risikon mukaan selvityksillä voitaisiin jo työhönottovaiheessa karsia sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä henkilöt, jotka rikostaustansa perusteella ovat sopimattomia tällaisiin tehtäviin.
– Vielä on kuitenkin täsmennettävä muun muassa ne rikokset, jotka tulee ottaa huomioon arvioitaessa henkilön soveltuvuutta. Samoin on täsmennettävä, millaisia palvelussuhteita rikostaustojen selvittäminen koskee, Risikko totesi tiistaina. Hänestä jatkovalmistelu on syytä ulottaa myös sosiaalihuollon tehtävissä toimivaan henkilöstöön.
Rikostaustojen selvityksen tarve nousi esiin, kun kolmessa tapauksessa vuosina 2007 ja 2009 hoitohenkilö surmasi hoidettavansa.
Asian jatkovalmistelu siirtyy sosiaali- ja terveysministeriölle. Vastaava lainsäädäntö on jo olemassa lasten kanssa työskentelevillä.
Kaksi eri mallia
Työryhmä esittää rikostaustan selvittämiseksi kahta vaihtoehtoista mallia.
Toisessa rikostaustatiedot talletettaisiin tuomioistuimen ilmoituksen perusteella terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin, josta työnantaja voisi tarkistaa rikostaustatiedot. Toisessa terveydenhuollon tehtävissä toimiva saisi rikostaustaotteen Oikeusrekisterikeskukselta työnantajalle toimitettavaksi.
Akava painottaa hoitajien perusoikeuksia
Palkansaajajärjestöt ovat kuitenkin eri mieltä kuin ministeri. Akava, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Psykologiliitto, Tehy, SuPer sekä Jyty eivät tue työryhmän esitystä.
Akava ehti tuoreeltaan tiistaina toteamaan, että terveydenhuollon ammattilaisten perusoikeuksia on kunnioitettava turvallisuusselvityslakia uusittaessa. Sen mukaan esitys sisältää muutoksia, jotka vaarantaisivat terveydenhuollon ammattihenkilöiden perusoikeuksien toteutumista.
– Uudistus kajoaisi terveydenhuollon ammattihenkilöiden yksityisyyden suojaan ja oikeuteen hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla, Akava toteaa tiedotteessaan.
Laki riittää, valvontaa tehostettava
Akava arvioi nykyisen lain turvaavan yleisen luottamuksen terveydenhuoltoon muun muassa terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontajärjestelmän sekä rikosoikeudellisen järjestelmän kautta.
Akavan lakimies Paula Ilveskiven mukaan on pikemminkin kiinnitettävä huomiota siihen, miten tehokkaasti valvova viranomainen ja työnantajat todellisuudessa valvovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
Akava pitää oikeusministeriön esityksessä erityisen huonona sitä, että työnantajat voisivat selvittää terveydenhuollon ammattilaisten rikostaustan suoraan rekisteristä teknisen käyttöyhteyden avulla.
– Tämä vaarantaisi vakavasti terveydenhuollon ammattihenkilöiden henkilötietojen suojan ja yhdenvertaisen kohtelun.
uutiskirje 
