Entä jos öljyvuoto tapahtuisi Afrikassa?

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Meksikonlahdella jatkuva tuhoisa öljykatastrofi on herättänyt afrikkalaiset kysymään, miten paikallisilla porauslautoilla on varauduttu onnettomuuksiin. Angola tuottaa öljyä lähes kaksi miljoonaa tynnyriä päivässä ja kilpailee Nigerian kanssa Afrikan johtavan öljymaan asemasta. Porausta laajennetaan yhä syvempiin vesiin.

Angola määräsi vuonna 2008, että sen alueella toimivien öljy-yhtiöiden on varauduttava vuotojen torjuntaan, maan ympäristöministeriön entinen johtaja Vladimir Russo kertoo.

Vastaava määräys oli voimassa myös Meksikonlahdella.

Russon mukaan Angola tekee yhteistyötä muiden Länsi- ja Keski-Afrikan maiden sekä kansainvälisen merenkulkujärjestön ja öljyteollisuuden ympäristönsuojeluyhdistyksen kanssa vahinkojen torjumiseksi.

Puutteita
lainsäädännössä

Puhdistuslaitteisto saadaan turmapaikalle 24–48 tunnin kuluessa, hän vakuuttaa.

– Meillä on sattunut pieniä vuotoja ja yhteistyö toimi: yhtiöt ja hallitus olivat varautuneet tilanteeseen ja ulkomailta saatiin apua, Russo sanoo.

Hänen mukaansa kalastajat saivat öljy-yhtiöltä verkkoja ja veneitä vahingoittuneiden tilalle.

Angolassa ihmisoikeuksia ja hyvää hallintotapaa vahtivan Open Society -laitoksen johtaja Elias Issac näkee kuitenkin puutteita Angolan ympäristölainsäädännössä.

– En usko, että Angola on varautunut kunnolla. Tarvittaisiin öljy-yhtiöiden toimintaa säätelevä ympäristölaki, joka huomioi teollisuuden vaikutukset paikallisyhteisöihin, hän sanoo.

Russo matkusti ympäristöaktivistien mukana toukokuussa Yhdysvaltain Houstoniin öljyjätti Chevronin yhtiökokoukseen. Yhtiötä muistutettiin öljytuhoista, joita sen on aiheuttanut Angolaan kuuluvalla Cabindan alueella.

Kaloja kuolee, järviä saastunut

Issacin mukaan Cabindan rannat ovat mustuneet öljystä, kaloja ja muita mereneläviä kuolee ja useita järviä on saastunut.

Chevron kieltäytyi kommentoimasta väitteitä IPS:lle.

Se ja useat muut Angolassa toimivat öljy-yhtiöt eivät myöskään vastanneet kysymyksiin varautumisestaan öljyvuotoihin.

Angolan rannikon tähänastisista öljyvahingoista ei ole varmaa tietoa. Issacin mukaan tuhot ovat luultua suurempia. Russo myöntää, ettei vuodoista ja niiden vaikutuksista ole julkista rekisteriä.

– Öljyntuotantoon liittyy isoja riskejä, mutta se tarjoaa suuria voittoja ja runsaasti työpaikkoja ja toimii Angolan talouden veturina, Russo listaa.

BP poraa myös
Angolan vesillä

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch moitti toukokuussa Angolaa laajasta korruptiosta ja väärinkäytöksistä.

Öljytulojen ansiosta maan kansantuote on kasvanut 400 prosenttia kuudessa vuodessa, mutta köyhien oloja ei ole kohennettu, järjestö suomii.

Meksikonlahden öljyturman aiheuttanut BP poraa öljyä myös Angolan rannikon syvissä vesissä. Yhtiö tarkkailee veden ja merenpohjan muutoksia valvontaprojektin avulla.

Yhtiö suunnittelee porauksia myös entistä syvemmällä,1 500–2 500 metrissä. Meksikonlahdella rikkoutunut BP:n Deepwater Horizon pystyi poraamaan 2 400 metrin syvyydessä.

Vastaavia porauslauttoja arvioidaan olevan maailmassa noin 200.