Helteiden odotetaan palaavan perjantaina ainakin pariksi päiväksi suureen osaan Suomea. Vielä on kesää jäljellä.
Politiikassa kaikki on toisin. Hallituspuolueet ja SDP pitivät viikolla kesäkokouksiaan. Ensi viikolla perässä seuraa muun muassa Vasemmistoliitto, jonka kesäkokouksen jälkeen on taas vuorossa hallituksen budjettiriihi. Politiikan kesätauko on ohi.
Kesäkokoukset kuuluvat poliittiseen vuodenkiertoon tapauksina, joissa valta tulee tavallista rennommissa merkeissä lähelle kansalaisia. Kraka ei kiristä, kun torilla tarjotaan kahvia ja julistetaan puolueen ilosanomaa.
Tällä kertaa kesäkokouksissa näkyy kuitenkin jo vaalilataus. Mari Kiviniemen hallitus on käytännössä toimitusministeriö. Nykyisen hallituksen jäljellä olevat työt ovat sen verran kapoisia, että puolueiden välille kehiteltiin 30 miljoonan euron tekoriita Seinäjoki–Oulu-radan kunnostuksesta toimettomuutta verhoamaan.
Tämän hetken sijaan puolueiden mielessä on tulevaisuus. Ne ajavat asemiin, sillä poliittinen valta Suomessa jaetaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi kahdeksan kuukauden kuluttua.
Vaalien johtavaksi teemaksi on nousemassa kysymys siitä, kuka maksaa nyt ilmeisesti päättyneen taantuman laskut. Ja ovatko silloin yhtenä keinona leikkaukset vai veronkorotukset?
Rintamat ovat asettumassa niin, että kokoomus muka pitkin hampain karsisi julkisia menoja, mutta muut puolueet uskovat tilanteesta selvittävän muutenkin. 1990-luvun perintönä leikkaus-sanalla on niin huono kaiku, ettei sitä valtaa tavoittelevien suusta hevin tulla kuulemaan ennen vaaleja. Vaalien jälkeen kuultaneen, että pakko mikä pakko, oli vallassa sitten porvari- tai sinipunahallitus.
Kokoomus perustelee muista poikkeavaa kantaansa sillä, ettei työn verotusta saa kiristää. Kuitenkin hallituksen politiikka johtaa useiden verojen, ja myös työn verotuksen, kiristymiseen jo nyt. Tämä tapahtuu kuitenkin tavalla, josta kärsivät eniten pienituloiset.
Hyvinvointiyhteiskuntaa henkenä ja elämänä pitävä kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen jatkaa linjaa, jonka tuloksista kerrotaan toisaalla tässä lehdessä: kasvavat tuloerot tulivat jäädäkseen, vaikka kehityksen piti olla väliaikaista. Sosiaalinen liikkuvuus tuloryhmien välillä jähmettyy. Köyhäksi syntynyt todennäköisesti myös pysyy köyhänä.
Tästä, tulonjaon oikeudenmukaisuudesta, on vasemmiston puhuttava vaaleissa ja vaalien välillä. Aina.
uutiskirje 