Viikon kysymys
Laissa säädettävällä etsivällä nuorisotyöllä halutaan auttaa lähinnä niitä alle 29-vuotiaita, joilla toisen asteen opinnot ovat jääneet kesken. Lain voimaantulosta päätetään loppukesästä.
Lakiuudistusten myötäkään kunnille ei tule velvoitetta järjestää etsivää nuorisotyötä, eikä nuoren tarvitse ottaa apua vastaan.
Voidaanko etsivällä nuorisotyöllä siis todella auttaa nuoria, nuorisotutkija Tapio Kuure?
– Luottamus nuoreen syntyy juuri siksi, että työtä tehdään hänen ehdoillaan, ja osallistuminen on vapaaehtoista. Etsivä työ toimii erityisesti tilanteessa, jossa nuori on haavoittuvassa ja jo hyvin eristäytyneessä tilanteessa. Se on yhtenä nuorisotyön osana erittäin onnistunut työkalu.
Vuonna 2009 etsivä nuorisotyö tavoitti 8 200 nuorta. Miten nuoria lähestytään?
– Nuorisotyöntekijät liikkuvat siellä missä nuoretkin, joten nuorten ei tarvitse tulla toimistolle. Nuori saatetaan hakea kotoa asti, jos tiedetään, että hän on jäänyt sinne makaamaan esimerkiksi peruskoulun jälkeen.
– Joidenkin kohdalla hyvinkin pienillä rohkaisuilla saadaan paljon aikaan. Toisessa ääripäässä ovat nuoret, joilla saattaa olla vaikeita henkisiä ongelmia. Heidän kanssaan työskennellään useita vuosia. Prosessi etenee pikkuhiljaa nuoren ehdoilla: ei patisteta, mutta ei jätetä heitteillekään. Merkittävää on, että viime vuonna eniten auttamispyyntöjä tuli nuorten sosiaalisilta verkostoilta, kuten ystäviltä. Välittämistä on siis olemassa.
Peruskoulun päättäneistä lähes 1 600 jätti hakematta opiskelupaikkaa, tavoitetaanko nämä nuoret?
– Tämän kesän tilanne näyttää hankalammalta kuin viime vuoden. Töitä riittää siinä, että kaikki saadaan sijoitettua. Yleensä selviää elokuun aikana, ketkä ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa. Esimerkiksi viime vuonna Tampereella erilaisten järjestelyjen jälkeen vain kourallinen jäi ilman jatkopaikkaa.
Etsivään nuorisotyöhön on myönnetty tänä vuonna miltei seitsemän miljoonaa euroa valtionavustuksina. Avustuksilla palkataan yli 230 etsivän nuorisotyön tekijää eri puolille Suomea, kaikkiaan 192 kuntaan. Nuorisolain uudistusten myötä joka kunnassa tulee olla muun muassa opetus, sosiaali- ja terveystoimesta koostuva ohjaus- ja palveluverkosto.
Miten nuorisotyöntekijöiden ja kunnan yhteistyö toimii?
– Etsivät nuorisotyöntekijät ovat selvästi verkostoituneet kunnan muuhun palvelujärjestelmään. He eivät pyri itse ratkaisemaan kaikkia ongelmia, vaan ohjaamaan nuoria eteenpäin.
– Viime vuonna 40 prosenttia kunnista oli mukana, ja uusien avustusten myötä niitä saadaan lisää. Nuorisotyöntekijöiden kannalta tilanne on hyvä. Saatu raha osoittaa, että työtä pidetään tärkeänä.
uutiskirje 