Terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet voimakkaimmin talouskurimuksessa elävässä Porissa. Siellä reaalikasvua on ollut noin seitsemän prosenttia. Myös Oulu, Vantaa, Kotka ja Tampere kasvattivat menojaan.
Helsingin terveydenhuollon kustannukset olivat viime vuonna edelleen muita kaupunkeja korkeammat, vaikka ero on kaventunut selvästi. Pääkaupungissa terveydenhuoltoon kului 2 160 euroa asukasta kohti.
Kustannusten nousu oli suurempaa kuin palkkojen ja hintojen kehitys. Suurista kaupungeista vain Lahden kustannusten kasvu alitti palkkojen ja hintojen kehityksen. Lahti kunnostautui suurista kaupungeista parhaana kustannusten hillitsijänä. Sen menot terveydenhuoltoon olivat suurista kaupungeista pienimmät, 1 834 euroa asukasta kohden.
– Terveyspalvelut ja vanhustenhuolto ovat 2000-luvulla kuormittaneet yhä enemmän kaupunkien taloutta. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 kustannusten kasvu oli keskimääräistä vuosittaista reaalikasvua suurempaa, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Jussi Merikallio muistuttaa.
Kirkkonummi ja Kerava eri sarjoissa
Keskisuurten kuntien osalta Kuntaliitto on vertaillut terveydenhuollon kustannusten lisäksi sosiaalitoimen kustannuksia. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset olivat viime vuonna 3 252 euroa asukasta kohti. Kasvua kokonaiskustannuksissa oli viitisen prosenttia.
Sosiaali- ja terveystoimen toimen kulut olivat suurimmat Kirkkonummella ja pienimmät Keravalla. Seuraavaksi suurimmat kustannukset olivat Porvoossa ja Lappeenrannassa, pienimmät Sipossa ja Torniossa. Salo ja Järvenpää kunnostautuivat sosiaali- ja terveystoimen kustannusten hillitsijöinä.
Sosiaali- ja terveystoimen kustannuskehitys vuodesta 2008 vuoteen 2009 oli Merikallion mukaan Suomen kunnissa huomattavasti maltillisempaa kuin vuotta aikaisemmin. Tuolloin se oli keskimäärin kahdeksan prosentin luokkaa, kun 2009 nousu putosi runsaaseen neljään prosenttiin.
Merikallio löytää kasvusuunnalle koko valtakunnan kattavia yleisen tason selittäviä tekijöitä.
Vanhustenhuolto kasvaa eniten
– Sellainen on esimerkiksi palvelujen kysynnän kasvu. Väestörakenteen muutos vaikuttaa siihen, että ikääntyneille suunnattujen palvelujen tarve kasvaa koko ajan. Samalla myös vaatimukset palvelujen saatavuudelle ovat muun muassa hoitotakuun myötä kasvaneet.
Vanhustenhuolto kasvatti suurten kaupunkien kuluja vuodesta 2008 viime vuoteen keskimäärin kuusi prosenttia.
– Terveyskeskusten laitoshoito ja sosiaalitoimen laitoshoito ja palveluasumispalvelut sekä kotihoidon kustannukset ovat lisääntyneet samassa tahdissa. Myös erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuonna. Ikääntyvät ihmiset tarvitsevat tulevaisuudessa yhä enemmän yhteiskunnan palveluja, Merikallio sanoo.
Merikallio lisää kustannusten kasvu aiheuttaneiden tekijöiden joukkoon sen, että ihmiset tuntuvat olevan kautta Suomen yhä enemmän riippuvaisia julkisista palveluista, erityisesti terveydenhuollon palveluista.
Kasvulla rajansa
Kolmen prosentin reaalikasvu kuntien panostuksissa kertoo Merikalliolle siitä, että Suomessa arvostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja että niihin satsataan. ikääntymisen myötä lisääntynyt palvelutarve on otettu palvelujärjestelmissä huomioon.
Kustannusten kasvu vaihtelee kuntien kesken nollasta seitsemään-kahdeksaan prosenttiin. Pitkällä aikavälillä erot ovat pienentyneet.
Kuntaliitossa ollaan sitä mieltä, että kasvun rajat alkavat kuntien sosiaali- ja terveystoimessa tulla vastaan.
– Väestörakenteemme muuttuu, ikääntyminen tuo koko ajan lisää omia palvelutarpeitaan, mutta rahat kunnissa eivät riitä jatkuvaan palvelutarpeen kasvuun. Siksi kunnallinen palvelujärjestelmä uusiutuu koko ajan ja jatkossakin tarvitaan uusia innovaatioita, uusia toimintatapoja, katsoo Jussi Merikallio.
Vuosittaista seurantaa
Kuntaliitto on tehnyt kustannusselvityksen suurille kaupungeille joka vuosi vuodesta 1996 ja keskisuurille kunnille vuodesta 2000.
Keskisuurten kuntien kustannusvertailu laajennettiin nyt kuudetta kertaa myös sosiaalitoimen kustannuksiin. Näin saatiin erityisasiantuntija Teija Mikkolan mukaan kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista.
Suurille kaupungeille tehdyissä selvityksissä on terveydenhuollon kustannuksiin laskettu mukaan perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja yli 65-vuotiaiden sosiaalitoimessa saama ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu.
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailussa ovat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Kotka oli mukana ainoana suurena kaupunkina myös sosiaalitoimen kustannusten vertailussa.
Keskisuurten kuntien vertailussa ovat Hyvinkää, Joensuu, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Porvoo, Rovaniemi, Salo, Sipoo ja Tornio, joukossa Kainuun maakuntayhtymä.
uutiskirje 
