Parlamentin käsittelyyn toimitettavassa lakiehdotuksessa asetetaan rajoja työntekijöiden valvonnalle. Nimenomaisesti kielletään kameravalvonta työntekijöiden henkilökohtaiseen alueeseen luettavissa tiloissa kuten vessoissa, taukotiloissa tai pukuhuoneissa.
Kameravalvonta sallitaan vain järkevästi perustelluissa paikoissa kuten auloissa. Työntekijöiden pitää olla tietoisia siitä, missä tiloissa on kameravalvonta.
Myös työntekijöiden puhelujen ja sähköpostien seuranta sallitaan vain täsmällisesti määritellyissä tilanteissa, ja henkilökunnan täytyy olla tietoinen seurannasta.
Lakiesitys ei ole syntynyt tyhjän takia. Pari vuotta sitten nousi skandaali, kun kävi ilmi, että myymäläketju Lidl oli vakoillut työntekijöidensä vessakäyntejä ja kerännyt tietoja heidän yksityiselämästään.
Der Spiegel -lehti muistuttaa nettisivuillaan myös sellaisten suuryhtiöiden kuin Deutsche Telekomin sekä Deutsche Bahnin (valtionrautatiet) joutuneen kiinni työntekijöidensä urkinnasta.
Facebookista pomolta kiellettyä aluetta
Sisäministeri Thomas de Maizieren valmistelema uusi laki kieltäisi saksalaislehtien mukaan työnantajia myös urkkimasta tietoja työnhakijoidensa yksityiselämästä Facebookista ja muilta vastaavilta sivustoilta.
Urkinta on tähän saakka ollut melko yleistä. CareerBuilder-nettisivuston viime vuonna tekemän kyselyn mukaan 45 prosenttia työnantajista oli tutkinut sosiaalisen median sivustoja valitessaan työntekijöitä. Näistä työnantajista runsas kolmannes kertoi myös hylänneensä tarjokkaita löydettyään todisteita työnhakijan alkoholin- tai huumeidenkäytöstä, pätevyyttä koskevista valheista, ”sopimattomista” valokuvista, rasistisista kommenteista tai entistä työnantajaa koskevista loukkaavista kommenteista.
Lakiesitys sallisi kuitenkin työnantajien edelleen hakevan tietoja sellaisesta sosiaalisesta mediasta, joka on tarkoitettu nimenomaan työnhakijoiden ”markkinointiin”.
Myös yleisesti internetissä saatavissa olevia tietoja saa hyödyntää. Toisin sanoen työnantaja saa googlata työnhakijan nimen, mutta kovin vanhaa tietoa ei saa käyttää hyväksi, ei myöskään sellaista, johon työnhakija ei itse voi vaikuttaa.
Lakiehdotuksesta kertoivat maanantaina Die Welt ja Süddeutsche Zeitung -lehdet.
Saksassa on vireillä myös toinen paljon huomiota herättänyt lakihanke yksityisyyden suojasta netissä. Siinä kyse on Google Maps -palvelun katunäkymissä (Street View) julkaistavista kuvista, joille on harkittavana useimpia muita maita tiukempia rajoituksia.
uutiskirje 
