Helmikuussa yhteisiin tiloihin muuttaneilla Eläkkeensaajien keskusliitolla ja Elämäntapaliitolla on yhteinen huolenaihe: tulevien eläkkeensaajien alkoholinkäyttö.
Helsingin Merihaassa mietitään nyt, miten siihen voitaisiin puuttua.
– Tällä hetkellä se ei vielä ole suuri ongelma, mutta suurilla ikäluokilla on isommat eläkkeet kuin tämänhetkisillä eläkkeensaajilla. Samalla myös alkoholin kulutustottumukset ovat aivan erilaiset, Eläkkeensaajien keskusliiton EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko sanoo.
Samaa mieltä on ehkäisevää päihdetyötä harjoittavan Elämäntapaliiton toiminnanjohtaja Vertti Kiukas.
– Tavallisesti eläkeläiset ovat olleet raittiita. Kasvava alkoholinkäyttö eläkeläisten keskuudessa onkin yhteiskunnassa uusi ilmiö.
Liitot ovat tehneet aiemminkin yhteistyötä. Elämäntapaliitto on jakanut tietoa päihteiden käytöstä EKL:n tapahtumissa ja tarjosi jäsenjärjestölleen EKL:lle mahdollisuutta hankkia yhteiset toimitilat.
Yksinäisyys saa tarttumaan pulloon
Kokko uskoo, että ajan myötä yhteistyö vain tiivistyy. Samalla kasvaa eläkkeensaajien määrä. Viiden seuraavan vuoden ajan pelkästään työeläkkeelle jää noin 80 000 ihmistä vuosittain.
Eläkeläisten määrän kasvaessa yhä useampi on yksinäinen, tukiverkosto puuttuu. Moni löytää ystävän pullosta.
– Etenkin vanhusväestöllä on vaara, että jos ei ole ketään antamassa palautetta elintavoista, yksinäisyydestä voi seurata alkoholiongelmia, Kiukas toteaa.
Liitot tarjoavat lääkkeeksi aktivointia ja osallistumismahdollisuuksia. EKL:llä on yli viisituhatta vertaisohjaajaa erilaisissa kulttuuri- ja liikuntaryhmissä ympäri Suomen. Kokon mukaan ryhmät ovat juuri oikeaa täsmälääkettä yksinäisyyden torjuntaan.
Eläkejärjestöt ajavat etuja
– Hyvin monella on ennakko-oletukset, että kun jään eläkkeelle, teen sitä ja teen tuota. Monta kertaa huomaakin, ettei ole varaa tehdä kaikkea, mistä on haaveillut. Sosiaaliset suhteet, jotka ovat tulleet työpaikan kautta, häviävät monesti yhtäkkiä. Kun lähtee mukaan toimintaan, yksinäisyys on kertalaakista poispyyhkäisty, Kokko lupaa.
Varsinkin vastikään eläköityneet puuttuvat Kokon mukaan eläkeläisjärjestötoiminnasta, vaikka juuri he tutkimusten mukaan pitävät järjestäytymistä tärkeänä.
– SAK:n pari vuotta sitten tekemän tutkimuksen mukaan järjestäytymistä työelämässä pitivät tärkeimpänä yli 55-vuotiaat, joilla on vain vähän työvuosia jäljellä. Mitä tapahtuu niiden vuosien välissä, kun sitten eläkkeelle jäädään, Kokko kysyy.
Hän muistuttaa, että työuran aikana etuja ajaa ammattiliitto, eläkkeelle jäätyä eläkejärjestöt.
– Tässä olisi kyettävä tekemään sellaista asennemuutosta, että eläkejärjestöön kuuluminen nähtäisiin luontevana jatkumona järjestäytymiselle työelämässä.
uutiskirje 
