Eduskunta myönsi syksyn avausistunnossaan eron kansanedustaja Matti Vanhaselle (kesk.). Ex-pääministeri muuttui hyvin lyhyessä ajassa valtakunnan ykköspoliitikosta keskitason lobbariksi. Eduskunnan hän jättää lopullisesti parin viikon päästä.
Vanhasen lähtö on synnyttänyt periaatteellista keskustelua siitä, onko sopivaa ja oikein, että pääministerin yhteiskunnallisesti merkittävästä tehtävästä voi siirtyä kaikkine taustatietoineen suoraan elinkeinoelämän palvelukseen. Kun pääministerille ovat olleet kaikki tiedon (salaisenkin) portit auki, niin eikö hän lobbariksi siirryttyään saa kilpailua vääristävää etua?
Vaikeahan tätä on kenenkään yksittäistapauksissa todistaa, mutta epäilyksen varjon poistaminen on vähintääkin yhtä vaikeaa. Pelisäännöistä on aihetta keskustella.
Vanhasen eduskuntaan äänestäneet uusmaalaiset voivat syystäkin olla pettyneitä. Kannattajat voivat oikeutetusti kysyä, onko yksittäisen etujärjestön johtoon siirtyminen riittävä syy jättää eduskuntatyö kesken kauden, jota kuitenkin on enää jäljellä vain reilu puoli vuotta.
Ehkä ex-pääministeri ei ihan yksin eropäätöstä tehnyt. Vanhanen siirtyy nyt kokonaan sivuun politiikan kentältä, jotta puolue pääsee lähtemään kevään vaaleihin ”ryvettymättömin”voimin.
Vanhasen tapauksessa nopean lähdön voi toki ymmärtää myös henkilökohtaisena ratkaisuna, sillä pääministerin pallilta putoaminen rivikansanedustajaksi voi olla turhauttava kokemus kenelle tahansa kokeneellekin poliitikolle.
Julkisuutta Vanhanen ei kuitenkaan kokonaan pääse uudessa toimessaankaan pakoon, vaikka hän ei kai enää pääsekään valtakunnan julkkisten kymmenen kärjessä -listalle.
uutiskirje 
