Pohjoismainen hyvinvointivaltio on yksi ihmiskunnan suurimmista innovaatioista. Se on taannut koulutuksellista, sivistyksellistä ja taloudellista tasa-arvoa enemmän kuin mikään muu käytännössä kokeiltu yhteiskuntamalli. Luetteloon voitaneen liittää myös sukupuolten välinen tasa-arvo.
1990-luvun laman on usein väitetty murentaneen pohjoismaisen järjestelmän Suomessa. Väitteeseen sisältyy oletus, että muualla ja varsinkin Ruotsissa malli on voimissaan.
Professori Susan Kuivalaisen vertailu tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä kertoo muuta. Hän on tutkinut vähimmäisturvan tasoa ja sen köyhyyttä ehkäisevää vaikutusta neljässä Pohjoismaassa vuosina 1990–2005. Tulokset kertovat, että 1900-luvun viimeisten vuosien ajan henki teki tuhojaan kaikissa tutkituissa maissa.
Vähimmäisturvan taso suhteessa ansiokehitykseen on heikentynyt kaikissa maissa, eniten Ruotsissa.
Vähimmäisetuuksien tavoitteena on turvata kohtuullinen tulotaso työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä tietyissä perhetilanteissa. Suomessa tämä on taattu perustuslaissa.
Kuivalaisen vertailun mukaan vähimmäisturvan taso suhteessa ansiokehitykseen on heikentynyt kaikissa maissa, eniten Ruotsissa.
Vähimmäisturvaa saaneiden kotitalouksien köyhyysaste nousi kaikissa neljässä maassa 1990-luvun loppupuolella voimakkaan talouskasvun aikana, eniten Norjassa. Vähimmäisturvaa saavien määrä sinänsä väheni, mutta heidän köyhyytensä syveni.
Suomessa kesällä ilmestynyt tutkimus kertoi samanlaista kieltä. 1990-luvun talouspolitiikan kriitikot varoittivat pysyvien tuloerojen ja periytyvän köyhyyden syntymisestä. Nyt nämä ilmiöt ovat täällä. Liikkuminen tuloluokasta toiseen on 2000-luvulla jähmettynyt (Viikkolehti 13.8.).
Susan Kuivalainen pohtii tutkimustulostensa pohjalta pohjoismaisen mallin nykytilaa. Sen kantavana ideana on ollut tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa on pyritty mahdollistamaan jokaisen osallistuminen yhteiskunnassa vallitsevaan elintasoon. Viime vuosien kehitys kyseenalaistaa Kuivalaisen mukaan sen, toimiiko tämä ideologia enää Pohjoismaissa.
Hän myös kysyy, voidaanko enää ylipäänsä puhua perinteisestä pohjoismaisesta mallista.
Kysymys on erityisen aiheellinen juuri nyt, kun eduskunta valmistautuu aloittamaan ensi vuoden budjetin käsittelyn. Hallitus budjetoi ensi vuodeksi kuluvaa vuotta enemmän köyhiä kotitalouksia ja köyhiä lapsia. Tämä on häpeä.
uutiskirje 