Kolmivuotiseen ohjelmaan sisältyi 24 eri tutkimushanketta, joiden tuloksia julkistettiin ja kommentoitiin Helsingin Pörssitalolla 9.–10.9. Paikka sopi hyvin yhteen tutkimustulosten kanssa: useissa hankkeissa todettiin markkinoiden, kilpailun, suuryritysten ja suurituloisimpien kansalaisten vallan kasvaneen Suomessa viime aikoina.
Valtio-opin tutkija, tohtori Markku Koivusalo oli mukana hankkeessa, jossa selvitettiin markkinavaltaa ja poliittisia instituutioita. Koivusalon mukaan olennaista ei ole vain tehtävien ja resurssien siirtyminen julkiselta sektorilta yksityiselle, vaan julkinen valta on itsekin alkanut toimia yhä enemmän markkinoiden kautta ja niiden ehdoilla.
Hallinnon ja hallittavien välinen kuilu on kasvanut, ja byrokratian vähentämiseen tarkoitetut ohjelmat ovat tosiasiassa lisänneet byrokratiaa. Yksi esimerkki tästä on yliopistojen uusi johtamistapa, joka oli aiheena professori Risto Rinteen johtamassa tutkimushankkeessa.
Uudistusten tahti on ollut hyvin hektinen. ”Voi vain seurata avuttomana vierestä”, oli Rinteen mukaan eräs tyypillinen repliikki yliopistojen henkilöstön haastatteluissa.
Tehokkuudesta ja kilpailukyvystä on tullut Suomessa eliitin konsensuskäsitteitä, summasi tutkija Anu Kantola, joka osallistui valtaeliittiä ja vallan käsitteitä käsittelevään hankkeeseen. Hankkeen tulosten mukaan valtiovarainministeriön rooli kilpailukykystrategian luojana on korostunut hallitusten kokoonpanosta riippumatta.
– Strategia perustuu julkisen sektorin menokuriin ja yritysten tukemiseen ja on selkeästi erilainen kuin hyvinvointivaltion strategia, Kantola sanoi.
Samalla taloudellinen valta on keskittynyt, kun tuloerot ovat revähtäneet. Erityisesti ovat nousseet hyvätuloisimman prosentin ansiot, todisti kansantaloustieteen professori Matti Tuomala.
Valta Suomessa -tutkimusohjelman loppuseminaarin annista kerrotaan lisää Viikkolehdessä 17.9.
uutiskirje 
