Vasemmistoliittoa ihmetyttivät pääministeri Mari Kiviniemen (kesk.) ja hallituspuolueiden kansanedustajien vakuuttelut ensi vuoden budjettiesityksen ja ylipäätään porvarihallituksen sosiaalisuudesta, kun köyhyys Suomessa lisääntyy ja työttömyys on korkealla.
Kiviniemi totesi nuorisotyöttömyyden kääntyneen laskuun ja mainitsi hallituksen saavutuksista ruuan arvonlisäveronalennuksen, pienituloisten kuntaverotuksen keventämisen ja eläkeläisten verotuksen muutoksen. Hän muisti luetella myös hallituksen aikaansaannoksista erilaisten etuuksien sitomisen indeksiin ja perusetuuksien, kuten lapsilisän ja perhevapaarahojen, korotukset.
– Erityisesti lapsista ja nuorista on pidettävä huolta ja varhainen syrjäytyminen on estettävä, pääministeri sanoi.
Köyhiä lapsia
– Pääministeri kantaa huolta lapsista. Budjettikirjastakin kuitenkin ilmenee, että lasten köyhyysaste on 13,2, kun se kymmenen vuotta sitten oli 11,6, vasemmiston Paavo Arhinmäki ihmetteli.
Myös vasemmiston Annika Lapintie epäili hallituksen sosiaalisuutta, kun työttömien tuet eivät kasva.
– Työmarkkinatuki ja erityisesti sen tarveharkinta ovat ennallaan, vaikka Sata-komiteakin esitti tarveharkinnan poistamista.
Tarveharkinta tarkoittaa sitä, että puolison tulot vaikuttavat työttömän saaman työmarkkinatuen määrään.
Tasokorotuksia tarvitaan
Vasemmiston Minna Sirnö kiitti hallitusta siitä, että perusetuudet sidotaan indeksiin, mutta pahoitteli sitä, että indeksi ei ulotu opintotukeen asti.
– Indeksikorotus on kuitenkin vain indeksikorotus. Esimerkiksi työmarkkinatuki ei ole seurannut hintakehitystä vuosiin, hän totesi ja vaati tasokorotusta.
Sirnö muistutti myös siitä, että kaikkein köyhimmät jäävät ilman korotuksia, sillä niiden muodostama summa leikkaantuu pois toimeentulotuesta.
– Toimeentulotukea saaville perheille korotuksista ei ole mitään hyötyä.
Keskustan Timo Kalli syytti oppositiota vastakkainasettelusta.
– Ei näin saada aikaan kasvua. Pystymme tukemaan heikoimpia vain sillä, että saamme aikaan uutta kasvua.
uutiskirje 
