Salaisten asiakirjojen paljastamiseen erikoistunut WikiLeaks julkaisi viikonloppuna sivustollaan 391 832 asiakirjaa Irakin sodasta. The Iraq War Logs kokoelma dokumentoi sodan ja miehityksen tapahtumia Vuoden 2004 alusta viime vuoden loppuun.
Siviilien kuolemat, vankien kidutus, teloitukset ja yksityisten turvayhtiöiden voimakas rooli sodassa eivät sinänsä ole uusia asioita. Niistä on uutisoitu muun muassa Kansan Uutisissa jatkuvasti sodan kestäessä. Asiakirjat paljastavat kuitenkin uusia yksityiskohtia sodan salaisesta historiasta ja vahvistavat, että Irakiin hyökännyt Yhdysvallat antoi väärinkäytösten tapahtua.
WikiLeaksin paljastamat asiakirjat todistavat myös sen, että sodan hinta siviileille oli vieläkin hirveämpi kuin aiemmin uskottiin. Kuvaukset taistelukentiltä kertovat 109 032 ihmisen kuolemasta. Heistä siviilejä oli 66 081. Sodan uhreista 60 prosenttia oli siis siviilejä. Se tarkoittaa 31 kuollutta päivässä kuuden vuoden ajan.
Siviilejä kuoli sodassa 15 000 aiemmin tiedettyä enemmän.
Yhdysvallat on tähän asti väittänyt, ettei se luetteloi erikseen siviiliuhreja. Tämäkin oli siis vale.
Susiprikaati kidutti vankeja
Asiakirjat paljastavat, että Yhdysvallat luovutti Samarran kaupungissa vankeja ainakin 2004 ja 2005 kidutettavaksi irakilaiselle sisäministeriön kommandoryhmälle, jota kutsuttiin Susiprikaatiksi. Silminnäkijöiden mukaan amerikkalaiset sotilaat ja neuvonantajat katsoivat sivusta, kun Susiprikaati hakkasi ja kidutti vankeja. Samarran kirjastosta tehtiin keskitysleiri.
Yhdysvaltain miehityshallinto kokosi Susiprikaatin Saddam Husseinin vallankumouskaartin sotilaista. Punaisista bareteista ja mustista laseista tutuksi tulleiden sotilaiden oli määrä terrorisoida miehitystä vastaan taistelleita kapinallisia.
Yhdysvaltain viranomaiset jättivät tutkimatta kidutukset, raiskaukset ja jopa murhat. Vankeja roikutettiin ranteista ja nilkoista, hakattiin, potkittiin, ja kidutettiin sähköshokein, kiehuvalla vedellä, tupakalla ja stressiasennoilla.
Rankaisemattomuus oli käsky
Eräässä raportissa kuvataan irakilaisten sotilaiden teloittaneen vankinsa Tal Afarissa Pohjois-Irakissa niinkin äsken kuin viime joulukuussa. Ainakin yksi teloittajista tunnistettiin ja hänet luovutettiin miehitysviranomaisille. Miehittäjien virallisen politiikan mukaan tällaiset tapaukset painetaan kuitenkin villaisella merkinnällä ”ei tarvetta tutkimukselle.”
Rankaisemattomuus väkivallanteoista perustui käskyyn numero 242 (Frago 242), joka annettiin kesäkuussa 2004. Miehityksestä oli 15 kuukautta ja vastarinta vasta nousussa. Käskyssä sotakoalitiota kiellettiin tutkimasta muita kuin sen omien jäsenten rikkomuksia kansainvälistä lakia vastaan. Irakilaisten irakilaisia vastaan tekemistä rikoksista tehtäisiin vain raportti, mutta ei jatkotutkintaa.
WikiLeaksin paljastuksista kertonut lontoolaislehti The Guardian tulkitsee käskyn liittyneen pyrkimyksiin siirtää maan turvallisuudesta vastaaminen irakilaisten omiin käsiin.
Kidutuksen uhreista suurin osa oli nuoria miehiä, mutta joukossa oli kaiken ikäisiä, ja myös naisille tehtiin seksuaalista väkivaltaa. Kiduttajina on mainittu sotilaita, poliiseja, vanginvartijoita ja rajaviranomaisia.
WikiLeaksin Irak-kokoelma: wikileaks.org/
Kansan Uutiset ja Viikkolehti ovat koko Irakin miehityksen ajan kertoneet samoista väärinkäytöksistä, joiden yksityiskohdat tarkentuvat WikiLeaksin paljastuksissa. KU:n verkkolehti julkaisee maanantaina ja tiistaina seuraavat jutut omasta arkistostaan:
1. Vankien kiduttaminen alkoi jo Afganistanissa.
2. Yhdysvallat yksityisti sodan Irakissa.
3. Abu Ghaibin vankilaskandaalin paljastanut painostettiin eläkkeelle.
4. Miksi Irak on ollut 1950-luvulta lähtien länsimaiden pelikenttänä?
5. CIA:n salainen sota ja vankilennot.
uutiskirje 
