Vasemmistoliiton mielestä Pohjois-Atlantin liitto Nato joutaisi romukoppaan, jotta päästäisiin Euroopassa kummittelevista kylmän sodan haamuista.
– Parasta Euroopalle olisi ummehtuneen Naton heittäminen samaan romukoppaan, minne jo Varsovan liitto on paiskattu, Vasemmistoliiton ryhmäpuhuja Annika Lapintie sanoi tiistaina, kun eduskunta kävi keskustelua Euroopan turvallisuusrakenteista.
– Jos Euroopasta halutaan rakentaa turvallisuusyhteisö, tulisi 2020-luvun Euroopassa tavoitteen olla kaikkien sotilasliittojen korvaaminen muilla rakenteilla.
Lapintie totesi, että kansalle tarjotaan yhä kylmän sodan aikaista viholliskuvaa Naton ja Venäjän välillä. Hän kysyi, lisääkö Naton laajeneminen todella koko Euroopan turvallisuutta, vaikka totesi olevan ymmärrettävää, että Nato-jäsenyys antaa uusille EU:n jäsenmaille ymmärrettävästi lupauksen turvallisuudesta.
Hän nimitti kokoomusta menneisyyden puolueeksi, joka jääräpäisesti haluaa Suomesta Naton jäsenen, vaikka jäsenyys merkitsee hänestä uusille jäsenille sitä, että nämä vastapalvelukseksi joutuvat mukaan Yhdysvaltojen johtamiin selkkauksiin.
– Natojäsenyys merkitsee oikeasti vähempää turvallisuutta, Lapintie sanoi.
Naton ja Venäjän lähentymistä korostettiin
Kokoomuksen ryhmäpuhuja Tuija Nurmi taas piti viikonvaihteessa Lissabonissa pidettyä Nato-kokousta merkkipaaluna siksi, että sieltä uutisoitiin Naton ja Venäjän lähentymisestä.
– Venäjän ja Naton yhteisymmärrys yhteisistä haasteista on iso askel, hän sanoi.
Turvallisuudesta hän totesi, että on lopultakin toissijaista, mikä kirjainyhdistelmä on käytössä. Hän arvioi, että talouskriisin kiristämät kansalliset budjetit johtavat yhteistyöhön turvallisuuskysymyksissä.
– Päällekkäisiin puolustusjärjestelmiin ei ole varaa, hän sanoi.
Myös keskustan Aila Paloniemi totesi päällekkäisyyksien olevan tarpeettomia.
– Euroatlanttisen alueen turvallisuuden kannalta keskeistä on EU:n ja Pohjois-Atlantin liiton jäsenyhteistyön tiivistyminen. Emme tarvitse Eurooppaan päällekkäisiä turvallisuusrakenteita.
Johannes Koskinen keskittyi SDP:n ryhmäpuheessa pitkälti painottamaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin merkitystä. Hän totesi kuitenkin, että Naton ja Venäjän uusi tilanne korostavat laajan turvallisuuden rakentamista.
Venäjälle viisumivapaus ja EU-jäsenyys
Lapintien mielestä Suomen ja EU:n läheneminen Venäjään mahdollistaisi siirtymisen sotilaallisen voiman tuomasta turvasta kohti yhteistyöhön perustuvaa turvallisuutta. Hän totesi, että tavoitteena pitäisi olla Venäjän jäsenyys Euroopan unionissa pitkällä aikavälillä.
– Yhteisen Euroopan rakentaminen edellyttää Venäjän mukanaoloa.
Lapintie arvioi niin Venäjän kuin Suomen vientiteollisuuden hyötyvän jo jäsenyyttä edeltävästä lähentymisprosessista.
– Ensi askeleena meidän kannattaisi ajaa Venäjän ja EU:n keskinäistä viisumivapautta, Lapintie esitti.
Keskustelu turvallisuudesta Euroopassa jatkunee keskiviikkona, jolloin eduskunta ottaa mittaa valtioneuvoston selonteosta, joka koskee suomalaisia sotilasosastoja osana EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa.
uutiskirje 
