Järjestötoiminta siirtyy nettiin
Viestintäympäristön muuttuminen pakottaa järjestöt sinne missä jäsenetkin ovat: Facebookiin ja muualle yhteisölliseen mediaan.
Sosiaalinen media tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia jäsenten tavoittamiseen, sanoo tutkimuksen ja yhteiskuntapolitiikan yksikön päällikkö Päivi Niemi-Laine Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:stä.
– On ollut vaikeaa saada jäseniä perinteisiin kokouksiin. Sosiaalisen median ja erityisesti Facebookin myötä jäsenet ovat tulleet nettiin, koska siellä on helppo osallistua. Viestintä on nopeaa ja tehokasta.
JHL:lla on Facebookissa liiton pääsivujen lisäksi erilaisia teemasivuja. Niemi-Laineen mukaan vuorovaikutteisuus on lisääntynyt.
– Facebookissa uskalletaan perinteisen kokouksen sijaan sanoa helpommin mitä ajatellaan, vaikka esiinnytään omalla nimellä ja kasvoilla.
Työhön tuleva sukupolvikin on muuttunut Niemi-Laineen mukaan toimintatavoiltaan merkittävästi.
– Ei voida enää olettaa, että kokouksiin halutaan tulla järjestön tai liiton keskustoimistoihin.
Kokemukset puuttuvat
Monissa järjestöissä vasta mietitään, miten sosiaalisessa mediassa tulisi olla mukana. Järjestöille sähköisiä palveluja tarjoavan Avoine Oy:n markkinointipäällikkö Jukka Helin allekirjoittaa yhdistyksissä vallitsevan hämmennyksen. Verkkokeskusteluja on ollut jo pitkään, mutta toimintaympäristö sellaisenaan kuin se nyt on, on ollut olemassa vasta muutaman vuoden.
– Asia on hakusessa vielä lähes kaikkialla, ei vain meillä, vaan koko maailmassa, Helin lohduttaa.
Yhteisöllisen median käyttöönottoa vaikeuttaa käytännön kokemuksien puuttuminen.
– Ei ole vielä paljoakaan käytännön sovelluksia siitä, miten perinteiset liitot olisivat muuttaneet toimintatapojaan sosiaalisen median myötä.
Helin ei usko, että järjestöjen johdoissa jarrutellaan muutosta sen vuoksi, että uutta toimintaympäristöä vastustetaan tai sen pelätään romuttavan perinteistä järjestötoimintaa. Jarruna toimii pikemminkin tiedon puute.
– Järjestöjen toiminnassa ollaan konservatiivisia, koska toimintamallit puuttuvat. Ei tiedetä mihin ollaan menossa eikä haluta ottaa turhia riskejä.
JHL ja Jyväskylän yliopisto selvittävät parasta aikaa, miten sosiaalinen media vaikuttaa perinteiseen yhdistystoimintaan. Lähtöajatuksena on ollut, että sosiaalisen median myötä yhdistyksissä ei olisi enää niin paljon vapaaehtoisia.
– Jos tutkimus osoittaa, että perinteinen yhdistystoiminta on heikentynyt, on mentävä jäsenten toimintatavoilla, Niemi-Laine sanoo.
Suoraa toimintaa
Muutoksessa pitääkin olla mukana, painottaa Helin. Hänen mukaansa viestintäympäristö tulee muuttumaan jatkossakin yhä enemmän.
– Järjestöjen täytyy olla siitä tietoisia. Facebookin ei voi ajatella olevan vain hömppää.
Helin muistuttaa, että järjestötoiminnassa on kyse vaikuttamisesta. Sosiaalinen media tuo siihen uuden ulottuvuuden, kun perinteinen yhdistystoiminta kiinnostaa enää pientä joukkoa ihmisistä.
– Jos jäsenyhdistyksen hallitukseen tulee kerran kolmessa vuodessa yksi uusi jäsen, miten hallitus edustaa jäsenistöä, Helin kysyy.
Hänen mielestään edustuksellinen demokratia kärsii, koska yhdistystoiminta ei kiinnosta. Perinteisen toiminnan muodotkin ovat vanhentuneita.
– Sosiaalisen median kautta jäsenet voivat vaikuttaa ja ilmaista mielipiteensä. Demokratia vahvistuu. Eikä siihen tarvita edustuksellisuutta.
Vaikuttaminen ei silti saa jäädä vain nettiin. Niemi-Laineen mukaan tulevaisuuden haaste on päästä tapaamaan päättäjiä myös kasvokkain.
– Hätäkeskusuudistuksessa meidät yritettiin torpata sanomalla, että hoitakaa asiaa siellä sosiaalisessa mediassa. Kansalaisvaikuttaminen ei kuitenkaan saa jäädä vain sinne.
lehti 