”Voittoni tyhjä, työn tulos tuntoni soima. Siis oli suotta kestetyt, vaikeat vaivat, katkotut kahleet, poltetut, rakkahat laivat?” Runoilee Paltamon suuri mies Eino Leino pohtiessaan, onko raatajan elämä köyhyydessä elämisen arvoista. Työstä Elegian päähenkilöllä ei ole ole pulaa vaan toimeentulosta.
Anne Huotari perää Kansan Uutisissa (26.11) Vasemmistonuorilta ja Vasemmistofoorumilta perustulomallia ja puolustaa niin sanottua Paltamon mallia. Itse en ymmärrä miksi kaikkien pitäisi tehdä oma mallinsa, kun puoluekokouksessa päätettiin tehdä puolueelle malli.
Päätös perustulomallista ei ole ensimmäinen laatuaan. Huotarin johtama työryhmä otti vuonna 2006 tavoitteeksi syyperusteisen perustulon. Sellainenhan nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämmekin on! Vasemmistolaisen perustulon tarkoitus on nimenomaan olla itsemääräämisoikeutta lisäävä, kyykytystä vähentävä ja paskaduuneista kieltäytymisen mahdollistava vastikkeeton perustulo.
En väitä, etteikö Paltamon malli sisältäisi myös parannuksia.
Valtio sijoittaa 22 miljoonaa euroa Paltamon työllistämiskokeiluun, jonka on tarkoitus työllistää 350 ihmistä. Osa varoista ohjataan myös yksityiselle, terveyspalveluita tarjoavalle osakeyhtiölle. Helsingin vuoden 2009 työvoimatilastojen ilmoittamaan 24 400 työttömään suhteutettuna summa olisi puolitoista miljardia euroa. Voin olla väärässä, mutta epäilen, ettei tällainen investointi ihan heti tapahdu.
Paltamon kunnanjohtaja Arto Laurikainen on todennut: ”tarkoitus on käyttää nyt työttömyyden hoitoon kuuluvat rahat aktiiviseen työllistämiseen. Luovutaan vastikkeettomista tuista, ja maksetaan ihmisille korvausta työpanosta vastaan”. Saman suuntaisia kyykytysideoita kuului myös Perussuomalaisten suunnalta. Puolue toivoi, että ”vastikkeeton makoilu loppuu”, kun työllisyyskokeilu kirjattiin Helsingin suunnitelmiin.
En väitä, etteikö Paltamon malli sisältäisi myös parannuksia, kuten yksilön toimeentulon paraneminen. Isommassa mittakaavassa työvelvollisuus on kuitenkin ongelma, eikä Vasemmiston tule kannattaa minkäänlaista työn vastaanottovelvoitteen laajentamista.
Vasemmiston olisikin syytä esittää esimerkiksi vastikkeettoman perustulon kokeilua Itä-Helsinkiin. Vaihtoehtoisesti kokeilun voisi suunnata kaikille opiskelijoille tai itsensä työllistäville. Perustulon olisi tietenkin riitettävä elämiseen, eikä pakottaa mihin tahansa työhön.
Kokeilu voisi mahdollistaa opiskelemisen, luoda uusia innovaatioita ja lisätä itsemääräämisoikeutta. Työ, työn vuoksi taas loppuu, kun tukityöllistäminen loppuu. Toimeentuloa tarvitaan siitä huolimatta.
Perustulo on yksi Vasemmistoa jakavista teemoista, siksi on hyvä, että sitä käsitellään myös kriittisesti. Perustulo on kuitenkin myös tulevaisuus, siinä missä täystyöllisyys nostalgiaa.
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja.
lehti 