Kuluttajat näyttävät reagoivan lamaan poliittisia päätöksentekijöitä ripeämmin.
Kuluttajatutkimuskeskuksen tuore vuosikirja 2010 mainitsee esimerkkinä kesän 2008, jolloin kuluttajien varovaisuuden kasvu näkyi kaupan tilastoissa ylellisyyshyödykkeiden kysynnän hiipumisessa.
Yksi syy kuluttajien nopeaan reaktiokykyyn saattaa kirjan mukaan olla nykyaikainen media, joka sitoo suomalaisen kuluttajan maailmanmarkkinoihin huomattavasti nopeammin kuin talouden kauppavirrat.
– Olisiko siis syytä siirtää talouden ennakoinnin katse ulkomaankaupan virroista kohti globalisoituvan median uutisvirtoja, kysyvät Aalto-yliopiston akatemiatutkija Mika Pantzar ja Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Hannu Kytö vuosikirjassa.
Sodan jälkeisenä aikana Suomen talous on kriisiytynyt noin kymmenen vuoden välein. Usein syy on ollut sisäinen, esimerkiksi hintakilpailukyvyn rappeutuminen. Koko kansantalouden tasolta ongelmat levisivät yhä eriytyneemmin toimiala- ja tuotetasolle ja lopulta myös tulonsiirtoihin ja sosiaalipolitiikkaan.
Kuntapalvelujen käyttäjä häviäjä
Ennen euroa kriisit ratkaistiin markan devalvaatioilla, mutta nykylamasta selviämisen reitti on epäselvempi. Tulevaisuuden häviäjänä Pantzar ja Kytö näkevät kuntien palveluja nauttivan edunsaajan, mikäli kansainvälinen julkisen talouden jättisäästöjen muoti leviää myös Suomeen.
– Palkkojen alentamisen muotiajattelu tulee toteutuessaan iskemään myös kaupan alaan alenevana kysyntänä. Lähivuosina talouspoliittisilta päätöksentekijöiltä voidaan edellyttää uudenlaista näkemystä kotimarkkinoiden hengissä pitämiseksi, Pantzar ja Kytö kirjoittavat.
Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirjassa 2010 pohditaan, miten kuluttajien valinnat ja kulutus näkyvät talouden eri muutostilanteissa.
Kirjan artikkeleissa käsitellään kohtuullisen kulutuksen tasoa, suomalaisten kulutushaluja, kansallisia myyttejä taloudessa, kuluttajien näkemyksiä kansantalouden ja oman talouden kehityksessä sekä suomalaista kulutuseetosta.
lehti 