SAK:n Lyly tarttuu EK:n Pukkisen neuvottelukutsuun
– Tähän aloitteeseen on syytä tarttua. Olemme valmiita käynnistämään prosessin.
EK:n Pukkinen esitti viime viikolla UP-uutispalvelun haastattelussa, että neuvottelut työurien pidentämisestä laitettaisiin tosi mielellä käyntiin keskusjärjestöjen kesken. Tavoitteena olisi laaja ratkaisu, jolla työuria pidennettäisiin merkittävästi alusta, lopusta ja keskeltä. Eläkejärjestelmän kehittäminen olisi vain yksi osa ratkaisua.
Lyly on samaa mieltä. Tammikuussa valmistuu kolmikantaisesti valmistellun Kestävän kasvun ja työllisyyden ohjelman työuratyöryhmän tulokset.
– Työryhmästä saadaan asiapohjaa tarkastella työuraan liittyvää kokonaisuutta. Sen jälkeen neuvotteluprosessia voidaan lähteä viemään eteenpäin, Lyly sanoo.
– Ei lainkaan huono työnimeksi, Lyly kommentoi toimittajan ehdotusta ”työuratupo” neuvotteluprosessin otsikoksi.
Järjestöt neuvottelivat taannoin työttömyysturvaan ja työeläkkeisiin liittyvän paketin, jonka SAK:n edellinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen nimesi ”sosiaalitupoksi”. Se vakiintui käyttöön.
Iso kivi kengästä
EK:n Pukkinen hahmotteli, että järjestöt sorvaisivat yhteisen näkemyksen sydäntalven aikana, jolloin se olisi käytössä seuraavaa hallitusohjelmaa kirjoitettaessa.
Lyly pitää tavoitetta hyvänä, mutta suhtautuu aikatauluihin kuten VR talvipakkasilla: tärkeintä on saada juna liikkeelle, ei sen aikataulu. Hän ei halua lyödä lukkoon neuvottelujen takarajaa, koska kysymys on tavattoman laajasta kokonaisuudesta.
– Olisi aivan erinomainen asia, jos tulosta syntyisi kevään aikana. Tulevan hallituksen pöydältä putoaisi iso ja vaikea asia. Se helpottaisi hallituksen elämää, oli sen väri mikä hyvänsä.
Entä asettaako SAK ennakkoehtoja neuvotteluille? Onko työeläkeiän nostaminen ehdottomasti suljettu pois neuvotteluista?
Lylyn mukaan ennakkoehtoja ei aseteta, mutta…
– SAK:lla on tähän selkeä kanta. Emme ole pitäneet eläkeiän nostamista tarpeellisena.
EK on pitänyt kylmiin numeroihin vedoten eläkeiän nostamista välttämättömänä osana työuraratkaisua. Lylyn mukaan neuvotteluosapuolten näkemysten meneminen ristiin ei ole mitenkään tavaton asia.
– En lähde ennustamaan mitään prosessin lopputuloksesta. Haluan ensin nähdä, syntyykö ylipäänsä tällaista prosessia.
Keskusjärjestöillä on käyttöä
Lyly pitää puheita keskusjärjestöjen roolin kuihtumisesta suuresti liioiteltuna ja ennenaikaisina. Tupokauden päättymisen myötä niiltä vietiin valta ja voima tehdä suuria, koko yhteiskuntaan vaikuttavia palkkaratkaisuja. Paljon muuta vaikutusvaltaa on kuitenkin säilynyt ja uuttakin on keksitty.
Lyly korostaa, että keskusjärjestöt ovat edelleenkin mukana kaikessa työelämään liittyvässä lainsäädännön valmistelussa ja eläkeasioissa.
– Voisi puhua sosiaalisesta palkasta, johon luen myös eläkkeet. Sen merkitys voi olla ihmisille paljon suurempi ja kauaskantoisempi kuin vuoden tai kahden palkkaratkaisuilla.
Lylyn mukaan työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken on kehitetty myös uusi työväline tupojen jälkeiseen aikaan. Hän tarkoittaa Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmaa.
– Ohjelmaan sisältyy 90 yhteisesti hallituksen ja työmarkkinaosapuolten kesken linjattua asiaa. Tällä uudella välineellä on varsin paljon ohjaavaa vaikutusta. Siinä on sellaisiakin asioita, joihin ei tupoilla pystytty vaikuttamaan.
Lylyn mielestä yhteiset linjaukset pitäisi nyt muuttaa teoiksi. Hän uskoo, että iso osa yhteisistä linjauksista saa hahmoa seuraavan hallituksen ohjelmassa.
lehti 