Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Rakennusteollisuus RT sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa julkistivat maanantaina Helsingissä yhteiset toimenpide-esitykset talousrikollisuuden ja harmaan talouden kitkemiseksi.
EK:n toimitusjohtajan Mikko Pukkisen mukaan ohjelmaa tarvitaan, koska harmaa talous vaikeuttaa rehellisesti toimivien yritysten kilpailutilannetta.
– Harmaan talouden vuoksi yhteiskunnalta jää myös huomattava määrä veroja ja maksuja saamatta. Ongelma on pahin rakennus- ja ravintola-alalla. Siellä kyse on sadoista miljoonista euroista ja tuhansista työpaikoista, painotti Pukkinen.
Keskeisiksi keinoiksi ohjelmassa on nostettu verotunnisteen käyttöönotto sekä viranomaisten tietojenvaihdon ja valvonnan tehostaminen. Viranomaisvalvontaan tarvitaan lisää resursseja ja oikeanlaista kohdentamista. Puutteellinen viranomaisvalvonta mahdollistaa nykyisten lakien ja sopimusten noudattamatta jättämisen.
EK:n esitykset vastaavat pitkälti SAK:n ja Rakennusliiton esityksiä, mutta tilaajavastuun ulottamista koko aliurakointiketjuun työnantajat eivät hyväksy. Myöskään työn teettäjän vastuu ulkomaisen työnantajan kanssa ulkomaisen työntekijän veroista ei saa kannatusta. EK:n veroasiantuntijan Tero Honkavaaran mukaan se olisi EU-sääntöjen vastaista.
Tehoa valvontaan
Rakennusalalla tarvitaan ohjelman mukaan entistä tehokkaampia valvontatapoja, koska vaihtuvat työmaat ja yhteistyökumppanit tekevät alasta vaikeasti hallittavan.
– Työntekijöiden verotuksen valvontaa voitaisiin huomattavasti helpottaa säätämällä verotunniste pakolliseksi rakennusalalla työskenteleville. Ulkomaalaisten olisi haettava se ennen työskentelyn aloittamista. Verotunnisteen avulla verottaja voisi seurata ulkomaalaisten työntekijöiden Suomessa oleskelun kestoa ja verosäännösten noudattamista.
– Rakennustyömaan päätoteuttajalle tulee säätää velvollisuus pitää luetteloa työmaalla olevista työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Alihankkijoille puolestaan tulisi säätää velvollisuus ilmoittaa luetteloon tarvittavat tiedot työntekijöistään päätoteuttajalle. Päätoteuttajan olisi ilmoitettava luettelon tiedot säännöllisesti verottajalle. Ilmoitettaviin tietoihin sisältyisi muun muassa verotunnisteet, jolloin verottaja saisi ajantasaista tietoa työmailla työskentelevistä työntekijöistä.
–Rakennusurakoiden tilaajille tulee lisäksi säätää velvollisuus ilmoittaa verottajalle kaikki alihankkijoille maksamansa urakkasummat. Vertaamalla urakka- ja työntekijätietoja muilla tavoin saamiinsa tietoihin verottaja pystyisi kohdistamaan tarkastuksiaan mahdollisiin harmaan talouden ja pimeän työn harjoittajiin.
Ravintola-alan valvonta riskiperusteiseksi
Matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä säännellään ja valvotaan tarkasti. Pääosa valvonnasta kohdistetaan kuitenkin työnantajajärjestöjen mukaan vastuullisesti toimivien yritysten tarkastamiseen. Samaan aikaan väärin toimivia yrityksiä ei valvota tehokkaasti.
– Viranomaisvalvonnassa on otettava käyttöön systemaattinen riskien arviointi. Näin voitaisiin tunnistaa ongelmat ja kohdentaa valvonta niiden aiheuttajiin.
– Suomeen on syntynyt satoja laittomasti alkoholia anniskelevia yrityksiä. Suuri osa näistä on myös elintarvikevalvonnan ulottumattomissa. Aluehallintoviranomaisille on annettava valtuudet valvoa myös niitä ravintoloita, joille ei ole myönnetty anniskelulupaa. Elintarvikelakia uudistettaessa on varmistettava, että valvonta kohdistuu kaikkiin elintarvikkeita tarjoaviin yrityksiin.
– Valvonnan helpottamiseksi ravintolat voidaan velvoittaa tekemään alkoholiostot ainoastaan anniskelulupanumerolla ja omavalvonta voidaan säätää pakolliseksi.
Erityisesti rakennustyömailla ja ravintola-alalla tapahtuvaa viranomaisvalvontaa tulee EK:n mukaan lisätä. Työsuojeluviranomaisten ja verotarkastajien suorittaman valvonnan pitää näkyä ja tuntua. Esimerkiksi ulkomaisen työvoiman määrän voimakas kasvu rakennusalalla edellyttää työehtoja ja verotusta valvovien viranomaisten resurssien vahvistamista.
lehti 