Somaliassa rauhanturvaajana palvellut ugandalainen sotamies Michael Muhamuza soitti viimeisen kerran kotiin 19. helmikuuta.
Muhamuza, 25, ehti olla vuoden Afrikan unionin Amisom-joukoissa Somalian pääkaupungissa Mogadishussa. Hänellä oli tapana soitella pari kertaa viikossa, veli Mwijukye Muhamuza kertoo.
– Viime kerralla hän pyysi meitä rukoilemaan puolestaan, koska Somaliassa voi tapahtua mitä tahansa, veli jatkaa.
Somalian pakolaiset syyttävät sekä al-Shabaabia että Afrikan unionin rauhanturvaajia siviileihin kohdistuvasta väkivallasta.
Seuraavana päivänä perhe kuuli radiosta, että tuntematon määrä AU:n sotilaita oli kuollut Mogadishussa. Perhe ei saanut pojan kohtalosta virallista tietoa, mutta veli löysi islamistien internetsivuilta kuvan tämän luotien lävistämästä ruumiista.
Somalian olot ovat olleet sekavat vuonna 1988 alkaneesta sisällissodasta lähtien. Amisom luotiin vuonna 2007 väliaikaisen hallituksen tueksi. Ensimmäisenä joukkoja tarjosi Uganda, jonka kansalaisia osallistuu yhä yli 5 000 AU:n 8 000 hengen operaatioon.
Somalian hallitukselta
puuttuu visio ja voima
Amisom on pärjännyt huonosti. Sitä ja väliaikaista hallitusta vastaan taistelevat islamistiryhmät al-Shabaab ja Hizbul Islam ovat vahvistaneet otettaan Somalian keski- ja eteläosista sekä paikoin Mogadishussa.
Vuoden 2009 alussa al-Shabaab onnistui ajamaan hallituksen avuksi tulleet Etiopian joukot maasta, ja viime kesänä se teki tuhoisia pommi-iskuja Ugandan pääkaupunkiin Kampalaan.
Ugandalaisista ja burundilaisista koostuva Amison on ”mahdottomassa tilanteessa”, International Crisis Groupin (ICG) Afrikan sarven johtaja Ej Hogendoorn sanoo.
ICG pyrkii estämään ja ratkomaan konflikteja. Sen helmikuussa julkaistu raportti arvioi, että väliaikainen hallitus on liian korruptoitunut ja taitamaton hallitakseen Somaliaa.
Johdolla ei ole visiota Somalian tulevaisuudesta, se ei ole kyennyt rakentamaan omia asevoimia tai edes kumoamaan al-Shabaabin väitettä, että Amisom on miehitysarmeija, Hogendoorn selittää.
Hänen mukaansa Amisom on koettanut vahvistaa otettaan Mogadishusta, mutta samalla se altistuu yhä pahemmin islamistien hyökkäyksille.
Sotilas- ja siviili-
uhrien määrä kasvaa
Amisom ilmoitti maaliskuun alkupäivinä vallanneensa tärkeitä alueita Mogadishusta. Vahvistamattomien tietojen mukaan operaatio vaati kuitenkin 53 sotilaan hengen.
Uhriluku on suuri verrattuna siihen, että aiempien neljän vuoden aikana esimerkiksi Uganda oli menettänyt kaikkiaan 37 sotilasta Somaliassa.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin Keniassa haastattelemat Somalian pakolaiset syyttävät sekä al-Shabaabia että Amisomia siviileihin kohdistuvasta väkivallasta. Sen sanotaan pahentuneen viime vuonna Ugandassa tehtyjen pommi-iskujen jälkeen.
Ugandan presidentti Yoweri Museveni on vaatinut Amisomin mandaatin muuttamista rauhanturvaamisesta rauhaan pakottamiseksi, mutta YK:n turvallisuusneuvosto torjui aloitteen.
Hallitus ei onnistu
saamaan liittolaisia
Hogendoorn ei usko sotilaallisen operaation onnistumiseen ilman poliittista strategiaa.
ICG:n mukaan Somalian väliaikainen hallitus ei ole kyennyt hankkimaan liittolaisia, joita voisivat luontaisesti olla maan etelä- ja keskiosien klaanit tai maan sisälle syntyneet rauhalliset saarekkeet, kuten itsenäiseksi julistautunut Puntmaa.
– Al-Shabaab ei ole tyhmä. Aika on sen puolella, ja se on yrittänyt aiheuttaa ulkomaisille joukoille mahdollisimman suuria tappioita. Se haluaa Amisomin vetäytyvän maasta, Hogendoorn aprikoi.
Rauhanturvahankkeen kannatus voi Ugandassakin hiipua, jos yhä useampi perhe joutuu Muhamuzan omaisten lailla valmistelemaan hautajaisia ilman ruumista.
lehti 