EU-maissa joka viides nuori lukee ja kirjoittaa huonosti. Lähes 80 miljoonalla eurooppalaisella aikuisella eli kolmasosalla työvoimasta on lukemiseen ja kirjoittamiseen vain perustaidot.
Tuoreen Europa-verkkolehden mukaan huolestuttavin tilanne on Bulgariassa, jossa heikosti lukee ja kirjoittaa 41 prosenttia 15-vuotiaista, ja Romaniassa, jossa vastaava määrä on 40 prosenttia.
Euroopan unionin vanhoista jäsenmaista lukeminen sujuu huonoiten Itävallassa, jossa lukutaidoltaan heikolla tasolla on 27,5 prosenttia oppilaista.
Suomalaisnuoret ovat Euroopan parhaita lukijoita: Heikosti lukemisesta selviytyy vain kahdeksan prosenttia 15-vuotiaista koululaisista.
Ohi menevät vain Aasiasta Kiinan Shanghai ja Korea. Tiedot käyvät ilmi joulukuussa julkistetusta koululaisten taitoja arvioivasta maailmanlaajuisesta Pisa-tutkimuksesta.
Italiassa jopa 71 prosentilla ongelmia lukemisessa
Luetun ymmärtäminen on vaikeaa myös esimerkiksi miljoonille italialaisille. Italiassa on 6 – 7 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joko täysin luku- ja kirjoitustaidottomia tai kykenevät lukemaan ja kirjoittamaan vain vaivoin. Suurin osa heistä on vanhuksia.
Lisäksi maassa on miljoonia kansalaisia, joiden lukeminen ja kirjoittaminen on puutteellista. He voivat ymmärtää kirjaimia ja sanoja, mutta heidän on vaikea esimerkiksi ymmärtää lehtijuttua, täyttää kaavakkeita tai kirjoittaa työhakemus.
Heikosti lukemisesta selviytyvien osuus Italian nuorista on 21 prosenttia joulukuussa julkistetun Pisa-tutkimuksen mukaan.
– Kuusi miljoonaa italialaista on vailla mitään koulutodistusta, 13 miljoonaa on käynyt vain ala-asteen ja toisella 13 miljoonalla on pelkkä yläasteen päättötodistus, kertoo Saverio Avveduto, lukutaidottomuutta vastaan kamppailevan italialaisen UNLA-järjestön toimija.
Italian johtava kieliasiantuntija Tullio De Mauro on arvioinut, että jopa 71 prosentilla italialaisista olisi ongelmia luetun ymmärtämisessä.
Europa-lehdessä Avveduto syyttää tilanteesta Italian hallitusta.
– Hallitus ei ole pitänyt huolta lukutaidosta. Sen sijaan nykyinen hallitus on leikannut kaikki varat lukutaidottomuuden vastaiselta kamppailulta.
Muiksi syiksi arvioidaan muun muassa se, että televisio on ylivoimaisesti suosituin media ja vain harva lukee säännöllisesti. Europan mukaan kirjastoja ei käytä juuri kukaan ja alle alle 10 prosenttia italialaisista ostaa sanomalehden päivittäin.
Puutteellisesti lukevien joukossa on myös akateemisen loppututkinnon suorittaneita.
Suomessakin heikennystä
Myös Suomessa lukutaito on heikennyt verrattuna edelliseen Pisa-lukutaitotutkimukseen. Joulukuussa Suomessa oltiinkin huolestuneita kehityksen huonosta suunnasta, joka koski tutkimuksen mukaan niin hyvin lukevia kuin huonosti lukevia.
Heikon lukutaidon oppilaiden osuus kasvoi seitsemästä prosentista kahdeksaan. Hyvä lukutaidon oppilaiden osuus taas väheni 18 prosentista 15 prosenttiin. Kun kaikissa maissa tytöt lukivat poikia paremmin, ero tyttöjen ja poikien välillä oli erityisen suuri ja se oli kasvanut aiempiin tutkimuksiin verrattuna.
Komissio tutkii
Euroopan komissio on tarttunut asiaan, koska riittämätön luku- ja kirjoitustaito vaikeuttaa työnhakua, lisää syrjäytymisriskiä ja hankaloittaa yhteiskunnassa selviämistä.
Komissio pyrkii nyt löytämään keinoja luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi asiantuntijaryhmällä, johon Suomesta kuuluu erikoistutkija Sari Sulkunen Jyväskylän yliopistossa koulutuksen tutkimuslaitokselta.
Tulosten arvioidaan olevan esiteltävissä syksyllä 2012.
Luku- ja kirjoitustaidon parantaminen EU:ssa liittyy Eurooppa 2020 -lippulaivahankkeisiin Nuoret liikkeellä ja Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma.
Muualla verkossa:
http://www.europalehti.fi/2011/03/eurooppalaisten-lukutaito-huonolla-tolalla/
lehti 