Jyväskylän kaupungin viime vuoden talous toteutui selvästi ennakoitua parempana. Lainaa kasvava kaupunki kuitenkin ottaa edelleen lisää.
Viime vuosi oli Jyväskylän kaupungista, Jyväskylän maalaiskunnasta ja Korpilahden kunnasta yhdistetyn uuden Jyväskylän toinen toimintavuosi. Suomen seitsemänneksi suurimman kaupungin väkiluku nousi kesällä yli 130 000:n.
Kaupunginjohtaja Markku Anderssonin mukaan kuntien yhdistämisen edut ovat jo nyt eittämättä selvästi näkyvissä.
– Liitoksen hyötyä realisoidaan kaiken aikaa. Ensimmäiset hyödyt ovat jo nyt näkyvissä. Pitemmällä aikavälillä hyödyt näkyvät ennen kaikkea maankäytössä, siinä minne kasvavan väestön asunnot ja työpaikat sijoitetaan.
Ainakaan Jyväskylän maalaiskuntalaisilla ei luulisi olevan syytä valittaa liitosratkaisun toteutumista. Sekä kaupunginvaltuuston että -hallituksen johdossa on entinen maalaiskuntalainen ja esimerkiksi kolme kaupungin viime vuoden suurinta yksittäistä investointia olivat entisen maalaiskunnan koulujen rakennuskohteita.
Jyväskylän viime vuoden tilinpäätöstä kaunistivat verotilitysten ennakoitua parempi kehitys, korkotason arvioitua pienempi nousu sekä se, että käyttötalouden menojen lisäykset tulivat katetuiksi käyttötulojen ylittymisellä.
Väestökasvu reipasta
Jyväskylän väestönkasvu ja työpaikkojen suhteellinen lisääntyminen ovat olleet pitkään ja ovat edelleen suurten kaupunkien kärkeä. Kaupungin asukasluku nousi viime vuonna 1 200:lla, mikä oli suhteellisesti neljänneksi nopeinta 15 suurimman kaupungin joukossa.
Jyväskylää vaivaa kuitenkin edelleen korkea, joskin hieman alentunut työttömyys. Ikävintä työttömyydessä on pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu peräti 21 prosentilla.
Velkaa kasvava kaupunki otti viime vuonnakin lisää. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 15,2 milj. euroa, mutta kuitenkin selvästi vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 256,6 milj. euroa eli 1 962 euroa asukasta kohti.
lehti 