Hassinen on terveydenhuollon maisteri ja toisessa sukupolvessa sairaanhoitaja: sekä äiti että isä ovat olleet alalla. Kodin perintöä on myös työväenaate ja heikompiosaisista välittäminen.
– Koulussa oli hyvä historianopettaja, mutta hän oli hyvin oikeistolainen. Minulla oli mahdollisuus verrata hänen ja kodin oppeja. Tuloksena oli suuntautuminen yhä vankemmin vasemmistolaiseen aatemaailmaan.
Hassisella on kokemusta ja tietoa perusturvasta sekä ammattinsa että luottamustehtäviensä kautta.
Eikö Kehä III:n ulkopuolella saa olla elämää?
Hän katsoo, että vähimmäisperusturvan pitäisi olla Vasemmistoliiton vaatima 750 euroa kuukaudessa. Kun vertaa nykyistä toimeentulotukea, työttömyystukea, pieniä eläkkeitä, summa jää kauas Vasemmistoliiton vaatimista luvuista.
Toimeentulotuki
syrjäyttää
Monet joutuvat hakemaan toimeentulotukea, joka ei vastaa nykypäivän tarpeita. Kohtuulliseen elintasoon kuuluvat Hassisen mielestä puhelin, televisio, sanomalehti, tietokone ja mahdollisuus käyttää autoa. Nykyinen toimeentulotuki, jonka perusosa on 417 euroa, ei niitä mahdollista.
Hassinen on tuohtunut siitä, että lapsilisät lasketaan köyhimmistäkin köyhimmille tuloksi, jos myönnetään toimeentulotukea.
– Jo eläminen toimeentulotuen varassa syrjäyttää.
Kansanedustajaehdokas ottaa puheeksi ennaltaehkäisevän toiminnan. On kysymys sitten nuorista tai vanhoista. Ennaltaehkäisyllä voitaisiin auttaa syrjäytymisvaarassa olevia ja lievittää inhimillistä kärsimystä sekä säästää yhteiskunnan kuluja.
Vanhuspalvelulakia on valmisteltu monta vuotta, mutta se on jätetty seuraavan eduskunnan hyväksyttäväksi. Toteutuuko se koskaan?
Suomessa jätetään hakematta toimeentulotukea vuodessa 200 miljoonaa euroa. Hassinen epäilee, että hakemista pidetään niin nöyryyttävänä, että tukea ei edes haluta hakea.
Tämänkin etuuden maksaminen pitäisi Hassisen mielestä siirtää Kelalle. Niin vapautuisi sosiaalitoimen resursseja paneutumaan tehokkaasti syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien auttamiseen.
– Jos nostettaisiin toimeentulotukea, työttömyysturvaa ja muita pieniä sosiaalitukia 120 eurolla, se ei maksaisi paljonkaan enemmän kuin summa, joka toimeentuloa jätetään hakematta. Tämä on faktaa. Tietoisuus on kasvanut ja poliittinen ilmapiiri on suotuisa, mutta mikä estää tämän toteuttamisen?
Terveyserot
eivät periydy
Sairaanhoitajana Hassisella on edellytykset puhua terveyseroista.
– Terveyserot eivät johdu geeniperimästä, vaan sosio-ekonomisesta asemasta. Tutkimusten mukaan esimerkiksi koulutuserot ja köyhyys näkyvät sairastavuustilastoissa.
– Terveydenhuolto on Suomessa kolmiportainen. Työssäkäyvillä on työterveydenhuolto. Rikkaat käyttävät yksityisiä palveluja, joista yhteiskunta kuitenkin maksaa osan. Terveyskeskukseen jäävät heikompiosaiset tavalliset ihmiset ja syrjäytyneet.
Hassisen mukaan syrjäseudut ovat terveydenhuollossakin heikossa asemassa. Lääkärit eivät hakeudu pohjoisen Suomen kuntiin, ja täällä ollaan keikkalääkäreiden varassa.
– Potilaat eivät jaksa tässä systeemissä. Nyt kaavaillaan maksuja myös sairaanhoitajien vastaanottokäynneille. Kaikki mitataan rahassa, mutta terveydenhuolto ei ole koskaan tuottanut.
Näilläkin kulmilla on paljon alkoholismia.
– Sosiaalitoimi pitää vapauttaa niihin tehtäviin, joihin sosiaalialan työntekijät on koulutettu. Epäoikeudenmukaisuus luo edellytyksiä myös alkoholismille. Mitä jää heille, jotka on alistettu ja joita on nöyryytetty? Heillä ei ole koulutusta, työtä eikä muuta kuin kaltaistaan seuraa. Ei siis mitään mahdollisuuksia.
Maaseudun
alasajo
Hassinen on huolissaan maaseudun alasajosta.
– Meiltä viedään lähipalvelut kuten poliisi, posti ja Kela. Näyttää siltä, että myös terveyspalvelut viedään. Eikö Kehä III:n ulkopuolella saa olla elämää?
Hassinen ei hyväksy sitä, että palveluiden tuottaminen yksityistetään.
– Palvelusetelit eivät toimi, sillä syrjäisillä seuduilla ei yksinkertaisesti ole mitä ostaa. Tarvitaan kunnalliset palvelut. Kun kunta tuottaa palvelunsa, niin laatua voidaan valvoa, saatavuus on taattu ja paikkakuntalaisilla on töitä.
– Tiedon kulku on yhteiskunnassamme heikolla tasolla. Miten käy ihmisten, jotka eivät saa tietoa oikeuksistaan? Miksei voida tehdä esimerkiksi kaikkien 75 vuotta täyttäneiden kohdalla kartoitusta?
Ihmiset eivät edes saa tietoa kaikista oikeuksistaan, jotka yhteiskunta on heille taannut.
– Seuraava eduskunta päättää, voiko Suomea kutsua tulevaisuudessa hyvinvointivaltioksi. Jos leikkauksia suunnataan kaikkein heikoimpien etuihin, niin hyvinvointivaltio murenee olemattomiin.
Miten käy yhteiskuntarauhan, jos rapautumista ei pysäytetä?
uutiskirje 
