Työelämän lainsäädäntö hoidettava edelleen kolmikannassa
– Suhtaudumme tulevaan hallitukseen samoin kuin muihinkin hallituksiin eli tekojen mukaan.
Lylyn mielestä seuraavan hallituksen tärkein asia on työllisyyden hoitaminen kuntoon.
– Se on ykköskysymys. Jos työllisyyttä saadaan nostettua ja luotua uusia työpaikkoja, se helpottaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin, verotukseen ja moneen muuhunkin liittyviä asioita.
Kolmikanta pidettävä voimissaan
Lyly vaatii myös, että kolmikanta pidetään toiminnassa.
– Toinen seuraavan hallituksen iso asia on nimenomaan se, että työelämää koskevaa lainsäädäntöä ja muita siihen liittyviä asioita valmistellaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Lylyn mukaan porvarihallituskin noudatti kolmikantaa ”kohtuullisen hyvin”.
– Ei se sen tyyppisiä ratkaisuja tehnyt, joissa meidän olisi kovin paljon tarvinnut julmistella asioiden hoitamiseksi.
Matti Vanhasen pääministerikaudella porvarihallitus viritteli kuitenkin Rukan hangilla keksittyjä eläkeideoita.
– Se oli ehkä hallituksen kaikkein pahin yksittäinen moka. Kun juuri kuukautta aiemmin oli sovittu paketti, niin sitten tullaan vetämään matto jalkojen alta. Se oli tosi tylsää.
Suhteet persuihin ovat kunnossa
Seuraavassa hallituksessa istuvat näillä näkymin myös perussuomalaiset. Minkälaiset suhteet SAK:lla on heihin?
– Meillä oli persuihin hyvät suhteet jo ennen vaaleja. Luulen että suhteet ovat hyvät jatkossakin.
Ai että toimeen tullaan?
– Toimeen tullaan. Harjoitettavasta politiikasta tietenkin riippuu, kuinka asiat jatkossa menevät.
Lylyn mukaan SAK:n seuraavan nelivuotiskauden tavoitteet ovat saaneet hyvän vastaanoton, kun järjestö on esitellyt niitä eduskuntapuolueille.
– Työllisyys tavoitteiden kärjessä on hyväksytty, samoin työelämän oikeudet. Itse toivoisin, että hallitus kiinnittäisi huomiota myös julkisen puolen asioihin ja harmaan talouden torjuntaan. Ne ovat meidän kannaltamme tärkeitä kokonaisuuksia.
Järjestöt pitävät lupauksensa hallitukselle
Työmarkkinajärjestöjen tavoitteena oli antaa uuden hallituksen ohjelmaan esityksensä eläkesioista eli työurien pidentämisestä. Ohjelmaa aletaan rustata pian, mutta järjestöjen eläke-esityksistä ei ole vielä mitään valmista.
– Lupasimme vanhalle hallitukselle vain, että annamme hallitusohjelmaneuvotteluihin arviomme jatkotyöskentelystä ja sen suuntaviivoista. Sen me tulemme tekemään tavalla tai toisella.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Lasse Laatunen arvioi hiljattain, että järjestöjen työryhmä tarvitsee jatkoajan. Tarvitsetteko te?
– Sisällön osalta tarvitsemme varmasti. Siihen tarvitsemme käsittelyaikaa. Mutta jatkotyöskentelystä ja sen suuntaviivoista annamme jonkun arvion ja toivomme, että se riittää tässä vaiheessa.
Työurien pidentämisestä yksimielisyys
Lasse Laatunen väitti myös, että teillä on tavoitteista selvä yksimielisyys. Onko teillä.
– Tavoitteista olemme sillä tavalla yhtä mieltä, että työuria pitäisi jatkaa. Olemme sitoutuneet keskimäärin kolmen vuoden työurien jatkamiseen vuoteen 2025 mennessä.
Lyly muistuttaa, että tavoite lyötiin kiinni vuonna 2009 ja siitä on jo parissa vuodessa yksi vuosi toteutunut.
EK on esittänyt työurien pidentämistä työeläkeiän alarajan nostamisella nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. SAK:lle tämä ei kelpaa.
– Meillä on hyvin selkeä kanta tästä alaikärajan nostosta ja se on ”ei käy”.
Alaikärajajuttu kummastuttaa Lylyä
Lauri Lyly totesi jo viime syksynä, että tärkeintä ei ole aikataulu vaan se, että asiat saadaan eteenpäin. Lylyn mukaan ne ovat edenneetkin.
Milloin asiat saadaan valmiiksi?
– Tässä on sillä tavalla kummallinen tilanne, että on fakkiuduttu jotenkin yhteen asiaan koko ajan. Keskustelu on mennyt vain siihen, onko yksi alaikäraja muuttunut vai ei. Minua vaivaa tässä eniten se, ettei huomata, että tämä on isompi projekti kuin joku alaikärajajuttu.
– Työurien pidentämisessä on monta keinoa. Kyllä tässä on työryhmätöitä valmisteltu, mutta nyt ne pitäisi saada käytännöksi.
Lylyn mukaan työuria on yritetty koko ajan pidentää laajalla rintamalla.
– Työuria pitäisi jatkaa alusta, keskeltä ja lopusta.
Osa työuriin jo saaduista pidennyksistä on Lylyn mukaan vuoden 2005 eläkeuudistuksen ansiota.
– Pidennystä selittää myös se, että on tehty erilaisia työpaikkakohtaisia toimenpiteitä. Myös Jukka Ahtelan työryhmän jatkoja on saatu liikkeelle.
Lylyn mukaan suomalainen eläkejärjestelmä ei ole minkäänlaisessa kriisissä.
– Meillä on sovittu vuoteen 2014 eläkemaksut ja järjestelmä on kunnossa. Vuoden 2015 jälkeen pitää sopia maksuista uudestaan, mutta järjestelmä sinänsä on tässä hyvin kestävällä pohjalla.
n
Edustajakokous pohtii työmarkkinamallia
SAK:n kesäkuussa pidettävä edustajakokous aikoo puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan linjata suomalaisia työmarkkinoita.
– Siellä korostuvat isoina asioina osaamisen ylläpito, uuden työmarkkinamallin hakeminen ja siihen liittyvät SAK:laisen liikkeen ajatukset.
Lylyn mukaan SAK tavoittelee työmarkkinamallia, jossa pystyttäisiin nykyistä paremmin koordinoimaan työelämän kehittämistä, taloutta ja ostovoimaa niin, että kaikille palkansaajille saataisiin turvattua riittävä ostovoima.
uutiskirje 
