Tekeillä olevalla kuntalain uudistuksella pyritään parantamaan hyvinvointipalveluiden tuottamista. Uudistamista pohtinut virkamiestyöryhmä esittää, että sen lisäksi tarvittava erityislainsäädäntö pitäisi rajata mahdollisimman vähäiseksi.
– Työn pohjana ovat vahvat peruskunnat. Uudistuksessa pitää edetä kuntalaki etunenässä, ei sosiaali- ja terveyslainsäädäntö, virkamiestyöryhmää vetävä valtiovarainministeriön ylijohtaja Päivi Laajala totesi kuntarakennefoorumissa Helsingissä tiistaina.
Erityislainsäädäntöä tarvitaan etenkin juuri sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työryhmän mielestä sen on oltava osana muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa.
– Järjestämis- ja rahoitusvastuun on oltava samassa organisaatiossa. Rahoituksen on perustuttava pääosin verorahoitteiseen yhteisvastuuseen, Laajala esitti.
Hänen mielestään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rahoitusta koskevat uudistukset on toteutettava samanaikaisesti.
Kuntien omistamia liikelaitoksia ollaan parhaillaan yhtiöittämässä EU:n käskystä, jotta kilpailu palvelumarkkinoilla toteutuisi.
Laajalakin pohti kuntien ja markkinoiden suhdetta kuntapalveluiden järjestämisessä.
– Joku jo sanoi minulle, että kuntalakia ei tarvitse uudistaa, koska markkinat määräävät. Kunnat voivat kuitenkin jatkossakin kertoa, miten ne voivat vaikuttaa elinkeinotoimintaan.
Vahva peruskunta turvaa rahoituksen
Kuntaliiton johtava lakimies Kari Prättälä arvioi vahvan peruskunnan etua uudistuksessa. Hänen mukaansa se vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja kuntien elinvoimaa.
– Peruskunta turvaa kunnan rahoituspohjan, laadukkaat palvelut ja niiden käyttäjien yhdenvertaisuuden
Kehitysjohtaja Kaija Majoinen pohti foorumissa johtamista kuntafuusioissa. Hänen mukaansa ne antavat mahdollisuuden johtamisjärjestelmien uudistamiseen.
– Kuntien yhdistymisissä ei lähdetä puhtaalta pöydältä. Aiemmin tehdyt valinnat ohjaavat myös tulevia valintoja, Majoinen totesi.
Hänen mukaansa kuntaliitos on johtamisen näkökulmasta strateginen valinta.
– Sillä pyritään ratkaisemaan kuntahallinnon ja -talouden ongelmia sekä varmistamaan palveluiden toiminta pitkällä aikavälillä.
Liitosten vaikutuksia vaikea tutkia
Kuntaliiton erityisasiantuntija Arto Kosken mukaan kuntaliitosten vaikutusten tutkiminen on hankalaa.
– Tutkijan työtä vaikeuttavat toteutettujen liitosten keskinäiset olosuhde-, koko- ja toteuttamiserot.
Kosken mukaan kuntien toimintaympäristössä tapahtuu koko ajan muitakin muutoksia kuin kuntaliitoksista aiheutuvia. Vaikutusten erottaminen toisistaan on vaikeaa, osaksi mahdotontakin.
Keskeistä liitosten tutkimisessa on myös aikajänne.
– Kuntaliitoksen haitat näyttävät korostuvan kuntaliitoksen alussa ja hyödyt vasta myöhemmin.
uutiskirje 
