Valtaosa eli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että työnantajaa pitää sakottaa, jos se ei maksa palkkoja, ylityö- ja lomakorvauksia tai erilaisia lisiä lakien ja sopimusten mukaisesti.
Nykyisen lainsäädännön mukaan sopimuksia rikkonut työnantaja joutuu mahdollisen oikeuskäsittelyn jälkeen maksamaan työntekijälle vain palkka- ja muut työsuhteeseen liittyvät saatavat. Rangaistusta työnantajalle ei rikkomuksista määrätä.
Vahvan tuen kansalaisilta saa myös SAK:n vaatimus 1800 euron minimipalkasta. Kaksi kolmasosaa (64 %) kansalaisista katsoo, että kokoaikaisen työntekijän työehtosopimuksen mukaisen palkan olisi oltava vähintään 1800 euroa kuukaudessa. Vain 12 prosenttia suomalaisista vastustaa ajatusta. Eniten vastustusta vaatimus kohtaa yrittäjien keskuudessa.
Tiedot käyvät ilmi SAK:n TNS Gallupilla teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Kyselyyn vastasi 1258 suomalaista toukokuussa 2011.
Gallup-kyselyssä esillä olleet työelämään liittyvät esitykset sisältyvät SAK:n tavoiteohjelmaan, jota käsitellään SAK:n edustajakokouksessa 6.-8. kesäkuuta Tampereella.
Työllisyysvelvoite
Enemmistö suomalaisista (53 %) kannattaa gallupin mukaan sitä, että suuret työnantajat velvoitettaisiin työllistämään osatyökykyisiä. Vajaa viidennes (18 %) ei ole samaa mieltä ehdotuksesta. Näin ajattelevat lähinnä johtavassa asemassa olevat ja yrittäjät.
Reilu enemmistö kansalaisista (58 %) kannattaa myös yhdenvertaisia työsuhdeoikeuksia kaikille työntekijöille työsuhteen muodosta ja kestosta riippumatta. Viidesosa (22 %) vastustaa tätä ehdotusta. Eritoten johtajien ja akateemisen koulutuksen saaneiden joukossa on niitä, jotka arvioivat, ettei yhdenvertaisia oikeuksia kaikille tarvita.
Valtaosa suomalaisista (72 %) kannattaa sitä, että kaikille nuorille on taattava opiskelupaikka toisen asteen koulutukseen – joko ammatilliseen koulutukseen tai lukioon.
Selvä enemmistö (63 %) katsoo, että valtion olisi tarjottava kaikille työttömille työllistymispalveluja, kuten koulutusta, työharjoittelua tai palkkatuettua työtä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi jäämisestä.
Liitto neuvottelee
Yli puolet (55 %) kansalaisista haluaa, että ammattiliitto käy neuvottelut palkoista. Viidesosa (19 %) ei tätä halua. Myös reilu enemmistö nuorista (60 %) haluaa ammattiliiton neuvottelevan palkankorotuksista.
Itse palkastaan haluaisi neuvotella kolmasosa (34 %) suomalaisista ja vain 19 prosenttia SAK:laisista. Ainoa ryhmä, jonka enemmistö (54 %) haluaa itse neuvotella palkankorotuksistaan, ovat johtavassa asemassa olevat. Heistäkin lähes kolmannes (29 %) haluaisi palkkaneuvotteluun ammattiliiton tai henkilöstön edustajan apua.
Jäsenyys tarpeellinen
Valtaosa kansalaisista (79 %) pitää gallupin mukaan ammattiliittoon liittymistä vähintäänkin melko tarpeellisena. Näin ajatellaan lähes kaikissa väestöryhmissä. Myös nuorissa ikäryhmissä ammattiliiton jäsenyyttä pidetään tarpeellisena. Alle 25-vuotiaista näin ajattelee 74 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 81 prosenttia.
Vain yksi kuudesta (16 %) haluaisi vähentää ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Kolmanneksen mielestä ay-liikkeellä on sopivasti vaikutusvaltaa. Kolmannes taas on sitä mieltä, että sitä pitäisi lisätä.
Enemmistö suomalaisista (51 %) on tyytyväinen ammattiyhdistysliikkeen toimintaan ja hieman useampi (54 %) arvioi ammattiyhdistysliikkeen toimivan jäsentensä kannalta hyvin. Kritiikkiä osoittaa neljännes (26 %) vastaajista – eniten johtavassa asemassa olevat. Tyytyväisimpiä ay-liikkeen toimintaan ovat SAK:laiset ja STTK:laiset. SAK:laisista 71 prosenttia ja STTK:laisista 70 prosenttia ajattelee, että ay-liike toimii jäsentensä kannalta vähintään melko hyvin.
uutiskirje 
