Rahoitusmarkkinaverolla rahaa EU:n menoihin
Esityksen loppusumma koko ajalta nousee tuhanteen miljardiin euroon vuoden 2011 rahassa eli noin prosenttiin EU-maiden yhteenlasketusta kansantulosta. Vuosittaiset menot nousevat 142 miljardista eurosta 150 miljardiin euroon kauden loppuun mennessä
Eurooppaministeri Alexander Stubbin mukaan esitys ei pitänyt sisällään Suomen kannalta suuria yllätyksiä. Stubb sanoi rahoituskehysten julkistamisen vuoksi torstaina pitämässään tiedotustilaisuudessa, että Suomella on rahoituskehyksistä neuvoteltaessa kolme keskeistä tavoitetta. Suomen maatalouden toimintaedellytykset on turvattava ja Pohjois- ja Itä-Suomen saamat tuet säilytettävä. EU:n on kohdistettava rahoitustaan sellaiseen toimintaan, joka edistää talouskasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Jo viime joulukuussa Suomi esitti yhdessä neljän muun EU:n maksumiehinä toimivan maan eli Saksan, Ranskan, Britannian ja Hollannin kassa, että EU:n menoja ei oleellisesti pidä kasvattaa.
Maataloustuki jäihin
Kokonaisuudessaan rahoituskehysten loppusumma nousee nykytasosta runsaat kaksi prosenttia. Komissio huomasi itsekin rahoituskehyksiä valmistellessaan, että vain alle puolet menoista käytetään nyt EU:n kasvu- ja kilpailukykyä lisääviin toimiin, jotka on puettu Eurooppa 2020 -strategian muotoon.
Suurin muutos nykyiseen verrattuna komission esityksessä on se, että maataloustuki on tarkoitus jäädyttää nykytasolle. Nyt maatalouteen menee rahoista 39 prosenttia, tulevalla kaudella keskimäärin 36 prosenttia. Vuonna 2020 osuus on enää kolmannes. Maataloustukea sidotaan myös aikaisempaa voimakkaammin tuotannon ”vihertämiseen”.
Aluekehitys- ja sosiaalirahastojen suhteellinen osuus menoista nousee hieman maatalousmenojen tasolle. Tutkimus- ja innovaatiorahoitusta on tarkoitus nostaa nykytasosta lähes puolella, mutta loppusumma jää silti 80 miljardiin euroon.
Erilaisiin liikenne-, energia- ja tietoliikenneverkkoihin on tarkoitus käyttää 50 miljardia euroa, kun tällä kaudella käytetään vajaat 20 miljardia euroa.
Rahat rahoitusmarkkinoilta
EU:n komissio esittää myös budjetin rahoittamista uudella tavalla. Tällä hetkellä rahat saadaan lähinnä jäsenmaiden maksamina maksuina suhteessa niiden kansantuloon, osuutena jäsenmaiden keräämistä arvonlisäveroista. EU-maiden keräämät tullit tilitetään kokonaan unionille kantopalkkiolla vähennettynä.
Komissio esittää, että viimeistään vuonna 2018 otettaisiin käyttöön EU:lle suoraan kerättävä yhden prosentin arvonlisävero sekä rahoitusmarkkinavero, jonka EU perisi. Rahoitusmarkkinaverosta ja sen tasosta komissiolla on tarkoitus antaa esitys syksyllä.
Tällä hetkellä 85 prosenttia EU:n tuloista tulee jäsenvaltioilta joko kansantuloon perustuvina maksuina tai osuutena arvonlisäveron tuotosta. Komission ajatusten mukaan vuonna 2020 alv-osuus poistuisi kokonaan ja kansantulon mukaan määräytyvien maksujen osuus putoaisi 40 prosenttiin tuloista. Summa olisi noin 60 prosenttia vuoden 2012 maksuista.
Sama osuus kerättäisiin uudella rahoitusmarkkinaverolla ja EU-alvilla. Rahoitusmarkkinaveroa komissio arvioi saatavan tuolloin noin 37 miljardia euroa ja EU-alvia vajaa 30 miljardia euroa.
Pitkät neuvottelut edessä
Stubb korosti, että komission esitys tulee vielä todennäköisesti muuttumaan monin tavoin. Rahoituskehyksistä pitää päästä yhteisymmärrykseen 27 jäsenmaan kesken. Lisäksi Euroopan parlamentilla on aikaisempaa suurempi rooli niiden hyväksymisessä.
Stubb arvioi, että kehyksistä voidaan saada päätöksiä aikaan keväällä tai kesällä 2013.
uutiskirje 
