Maatalous ei maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n vuosikatsauksen mukaan ole mikään rahasampo. Edes parhaita tuloksia tekevä neljäsosa tiloista ei omin voimin pääse ylijäämäiseen tulokseen. Nyt maataloustuottajat odottavat hermostuneena, millaisiin ratkaisuihin lopulta päädytään EU:n maataloustukien maksamisessa vuosikymmenen loppupuoliskolla.
MTT:n ennakkotietojen mukaan viime vuonna maatalouden kannattavuus parani hieman kahden edellisen, todella heikon vuoden jälkeen. Vuonna 2009 kustannusten vähentämisen jälkeen maatalous- ja puutarhayritysten keskimääräinen yrittäjätulo putosi edellisvuodesta 17 prosenttia 16 100 euroon.
Jos tuosta summasta otetaan 13,5 euron tuntipalkka runsaan 2 600 tunnin työpanokselle ja viiden prosentin tuotto yli neljännesmiljoonan euron investoinneille, tappiota tuli 29 000 euroa. Yrittäjätulo oli vain hieman yli kolmannes palkka- ja tuottotavoitteista. Tämän osuuden mukaan laskien tuntipalkaksi jäi 4,8 euroa.
Kustannuksia oli keskimäärin lähes neljäsosa enemmän kuin tuottoja.
Viljatiloilla yrittäjätuloa jäi keskimäärin vain 1 100 euroa eli neljä prosenttia palkka- ja tuottotavoitteista, lypsykarjatiloilla sentään runsas puolet.
Viime vuoden ennakkotietojen mukaan yrittäjätulo nousi puolella keskimäärin 23 800 euroon. Se kattoi hieman yli puolet laskennallisista palkka- ja tuottovaatimuksista.
Noin kolmasosalla maatiloista on muutakin yritystoimintaa kuin maataloutta.
Tukirahoilla iso merkitys
EU:n vuosille 2014 – 2020 laadittavalla maataloustukipaketilla on iso merkitys Suomen maataloudelle. MTT:n tekemän maatalouden kokonaislaskelman mukaan tänä vuonna arviolta puolet maatalouden 3,9 miljardin euron tuotoista tulee markkinoilta ja loput lähes kokonaan tukituotoista. EU-järjestelmän mukaisten tukien osuus on kolmannes ja kansallisten tukien 14 prosenttia.
EU:n maatalouteen käyttämien rahojen kokonaismäärä on Suomen kannalta tärkein asia, sillä itse järjestelmään ei kovin suuria muutoksia odoteta. Nyt komissio esittää tason jäädyttämistä vuoden 2013 tasolle, mikä merkitsee niiden realista leikkaamista. Toinen iso asia on se, miten jäsenmaat ja Suomi omine erityisehtoineen saa maksaa tukea omista rahoistaan.
Tosin komission esitys ei ole lopullinen sana, sillä jäsenvaltiot tulevat vääntämään etenkin maatalousrahoista kättä viime metreille. Aikaa on pari vuotta.
uutiskirje 
