Kuulovammainen lapsi haluaa tulla kohdatuksi lapsena siinä missä muutkin samanikäiset eikä kuulonsa määrittämänä. Hänelle on tärkeää tulla ymmärretyksi ja saada tietoa siitä, mitä ympärillä tapahtuu.
– On tärkeää nähdä arvokkaina erilaiset tavat viestiä ja tulla ymmärretyksi, sanoo lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.
Kuulovammaisten ja viittomakielisten lasten kokemuksia on kartoitettu Kuurojen Liiton, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liiton ja lapsiasiavaltuutetun toimiston yhteistyönä. Selvitysten tuloksia esiteltiin lapsiasiavaltuutetun vuosiseminaarissa Jyväskylässä.
– Kuulovammaisen ja viittomakielisen lapsen oikeuksien toteutuminen edellyttää aikuisilta parempaa tietoa ja ymmärrystä sekä lapsen ympärillä toimivien aikuisten hyvää yhteistyötä, Aula muistuttaa.
Päiväkodeissa, kouluissa ja sairaaloissa työskentelevien aikuisten tulee oppia olemaan vuorovaikutuksessa myös viittomakielisten ja kuulovammaisten lasten kanssa.
Yksilöitä muiden joukossa
Kuulovammaisia ja viittomakielisiä alle 18-vuotiaita on Suomessa arviolta noin tuhat. Osa heistä on syntymästään kuuroja, osa kuuroutunut myöhemmin. Joillakin on sisäkorvaistute, joka mahdollistaa osittaisen kuulemisen. Toiset käyttävät sekä puhuttua että viitottua kieltä, toiset pelkästään viittomakieltä.
Maarit Widberg-Palo Kuurojen Liitosta kartoitti erityisesti viittomakielisten lasten näkökulmaa. Selvityksen mukaan viittomakieltä käyttäville lapsille on tärkeää saada tuntea itsensä tasavertaiseksi niin kotona kuin koulussa.
Huonokuuloisten lasten tilannetta selvittänyt Irja Seilola Kuulovammaisten Lasten Vanhempain Liitosta muistuttaa, että huonokuuloiset lapset kokevat olevansa yksilöitä muiden joukossa.
Seilola painottaa vertaistuen merkitystä alle kouluikäiselle lapselle ja vielä ensimmäisinä kouluvuosina. Uudelleen sen merkitys korostuu murrosiän kynnyksellä. Arkea helpottavat erilaiset kuulokojeet ja kuuntelujärjestelmät. Niiden käyttö vaatii kuitenkin harjoittelua ja niistä huolehtiminen halutaan jättää aikuisille.
– Perheen ja kavereiden tukeen luotetaan tilanteissa, joissa kuuleminen jää epävarmaksi. Erityisen haasteellisia lapsille ovat kuuntelutilanteet ryhmissä, Irja Seilola kertoo.
Tietoa oikeassa muodossa
Projektitutkija Widberg-Palo korostaa, että lapselle on tärkeää ilmaista itseään siten kun hän haluaa ja hänellä on oikeus saada tietoa hänelle sopivassa muodossa.
– Mikään kieli ei saa sulkea pois toista kieltä. Kaikkien kielten ja kommunikointimuotojen tulee saada kehittyä ilman että se tapahtuu toisen, ehkä vähemmän käytetyn, kielen kustannuksella, hän sanoo.
Widberg-Palo muistuttaa, että kuulovammainen lapsi pääsee vauvasta lähtien kielen maailmaan viittomakielen kautta jo ennen kuin hänen on mahdollista saavuttaa puhetta. Senkin jälkeen, jos kuulolaite auttaa häntä omaksumaan puhuttua kieltä, on viittomakielellä tärkeä merkitys informaation saamiseksi monissa tilanteissa.
Professori Ritva Takkinen Jyväskylän yliopiston Viittomakielen keskuksesta vakuuttaa, että lapset voivat omaksua viittomakielen ja puhutun kielen rinnakkain, kunhan vain molemmille kielille annetaan tilaa lasten elinympäristössä. KU
uutiskirje 
