Keskustelu pitkään ammattiyhdistysjuristina työskennelleen Kalevi Höltän kirjoittaman Työtaisteluopas– teoksen julkistamistilaisuus kulminoitui tiistaina Rakennusliiton 2. puheenjohtajan Kyösti Suokkaan näkemykseen suomalaisen ay-liikkeen tilasta.
Varsinkin SAK-laista ay-liikettä puoluepoliittisuudesta moittiva Suokas näkee suomalaisen ay-liikkeen tulevaisuuden ratkaisun oleva siinä, että päästään erilaisten ryhmien kulissien takana tapahtuvista päätösten junailuista todelliseen avoimuuteen.
– Tänä aikana, kun tilanne vaatisi ay-liikkeessä avointa ja kriittistä keskustelua, ei sitä voida käydä. Keskustelu on yhtä kriittistä kuin se oli Neuvostoliiton ay-liikkeessä Neuvostoliiton ollessa voimissaan, jatkoi Suokas korostaen nyt olevan tarve puhua asioista niiden oikeilla nimillä.
Suokas löytää myös ay-liikkeen ja valtionhallinnon suhteesta yhtäläisyyttä Neuvostoliittoon.
Nyt kun Sdp ja Vasemmistoliitto ovat hallituksessa, ei SAK:n kaltaisella puoluepoliittisella ay-keskusjärjestöllä ole hänestä itsenäisyyttä suhteessa hallitukseen.
– Tilanne on tässäkin jossakin määrin neuvostoliittolainen. Ay-liike on osa valtionhallintoa.
Työtaisteluoikeuden suurin uhka
Höltän kirjan teeman, työtaistelun, kannalta tilanne on Suokkaasta suorastaan absurdi.
Absurdiutta on tilanteessa, jossa ay-liikkeessä punnitaan ryhtymistä työtaisteluun jotakin poliittista päätöstä vastaan.
– SAK:han on ollut käytännössä itse tekemässä nämä päätökset, oikoo Suokas ”latuja”.
Suokas sanookin pitävänsä työtaisteluoikeuden tulevaisuuden kannalta suurimpana uhkana sitä, että käytännössä ay-keskusjärjestö on hallituksessa.
– Jos hallituksessa halutaan perustaa työtaistelurauhaa nakertavia komiteoita, niin voiko tällainen keskusjärjestö sanoa, ettei käy?
Suokas muistuttaa SAK:n tyrmänneen kaksi kertaa sen ja muiden ay-keskusjärjestöjen osallistumisen niin sanottuun työrauhajärjestelmää kehittämään aiottuun työryhmään.
Työrauhakomitea sittenkin?
– Työnantajat ovat taas esittäneet tätä työryhmää keskitetyn ratkaisun edellytykseksi ja työministeri Ihalainen näkyy Kansan Uutisissa sanoneen, että tulevassa työrauhajärjestelmässä noudatetaan kolmikantaperiaatteesta. Jollakin tasolla sitä siis pidetään työryhmän perustamista ihan selvänä.
Suokas ei sentään mene niin pitkälle, että ay-liike on ostettu hiljaiseksi.
– Historia näyttää vuosikymmenten päästä onko tämä politiikka ollut oikeata, tyytyy hän toteamaan.
– Mutta tällä hetkellä on tilanne se, ettei voida puhua vapaasta kansalaistoiminnasta, kun puhutaan poliittisluonteisesta yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttavista työtaisteluista. Eihän niitä voi organisoida järjestö, joka on osa valtionhallintoa.
Suomessa vain menetettävää
Työtaisteluoikeuksien näkökulmasta tilanne on Suomessa tänään Suokkaan mukaan hyvä. Oikeudet ovat hänestä Euroopan, ehkä koko maailman parhaat. Täällä on siten niissä vain menetettävää.
Uhkapilvet tulevatkin Euroopasta, kuten myös paineet työrauhavelvoitteeseen puuttumiseen.
– Ne, jotka lähtevät neuvottelemaan työrauhakomitean kaltaisiin elimiin, leikkivätkin tosi isoilla asioilla. Mitään järkiperustetta ei ole niiden rajoittamiseen. Tosiasia on, että meillä on Suomessa työtaisteluja äärimmäisen vähän. Tilanteet, joissa paineita on lähdettävä purkamaan, ovat tosi vähissä. Ay-liike Suomessa on erittäin vastuullinen.
– Rakennusliittokaan ei tee laittomia lakkoja koskaan, vakuutti 2. puheenjohtaja, jonka mukaan työrauhavelvoitteeseen puuttuminen koskisi nimenomaan työtaisteluoikeuksia.
Suokas tarkoittaa uhkilla hankkeita, joita työnantajat ovat Euroopassa nostaneet asialistalle. Sellainen on pyrkimys kehittää neuvottelujärjestelmä, jossa olisi mukana ulkopuolisia ja joka olisi toteutettava ennen kuin työtaisteluoikeuden saa.
Toinen hanke on paljon pohdittu suhteellisuusperiaate eli työtaistelun suhteuttaminen sen aiheuttamiin vahinkoihin.
– Tämän periaatteen toteuttaminen veisi käytännössä avainryhmiltä koko työtaisteluoikeuden. Suomessa melkein kaikki työtaistelut ovat pienten avainryhmien tai porukoiden työtaisteluja.
Vain työrauhan valvontaorganisaatioksi?
Kaikista karmeimpana Suokas pitää työnantajien vahingonkorvausvelvollisuuteen jatkuvasti kohdistamia vaatimuksia, että työtaisteluun ryhtyneiden pitää korvata aiheutettu vahinko.
– Se tarkoittaisi käytännössä, ettei ay-puolella joissakin maissa olisi rekisteröityjä yhdistyksiä ollenkaan, koska niitä uhkaisi aina kaiken omaisuuden menettäminen, jos niiden lakko todetaan laittomaksi.
Kyösti Suokas pitää näitä työnantajien tavoitteita esimerkkeinä virityksistä, jotka käytännössä romuttaisivat koko työtaisteluoikeuden.
– Ja ne romuttaisivat myös koko ay-liikkeen, koska sen jälkeen koko ay-liikkeestä tulisi vain työrauhan valvontaorganisaatio.
Arvio Kalevi Höltän Työtaisteluopas-teoksesta Kansan Uutisten Viikkolehdessä 9.9.
lehti 